Maahanmuutto ja kotoutuminen
Suomen väestörakenne muuttuu nopeasti – syntyvyys on laskenut, väestö ikääntyy ja työikäisen väestön osuus pienenee. Maahanmuutto on keskeinen osa tätä kehitystä: se tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös kysymyksiä kotoutumisesta, työvoiman riittävyydestä, vastaanottavuudesta ja yhteiskunnallisesta yhteenkuuluvuudesta.
Tälle sivulle on koottu DEMOGRAPHY-tutkimusohjelmassa tehtyjä tutkimuksia, jotka valottavat maahanmuuton monimuotoisia yhteyksiä väestörakenteen muutokseen.
Tulokset tarjoavat ajankohtaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miten kansainvälinen muuttoliike muokkaa Suomea nyt ja tulevaisuudessa.
Politiikkasuositukset
Osaajien houkuttelu Suomeen
Houkuttelevalla maahanmuuttopolitiikalla osaajia Suomeen
Keski- ja suurituloisten maahanmuutto ei heikennä Suomessa työskentelevien palkkoja, mikä mahdollistaa osaajien maahanmuuton helpottamisen ilman haittoja työntekijöille. Osaajien houkuttelu vaatii aktiivisia toimia, sillä Suomi ei pärjää pelkällä sääntelyn purulla. Policy brief suosittelee kokeilemaan Saksan mallin kaltaista ”mahdollisuuskorttia”, joka toisi osaajia Suomeen ja auttaisi löytämään toimivat ratkaisut työvoimapulaan. (Kanninen ym.2026)
Työperäinen hyväksikäyttö
Oleskelulupa vahvistaa hyväksikäytön uhrien toimijuutta, mutta sitä hyödynnetään edelleen vähän
Ulkomaalaislain 54 b § mahdollistaa
työperäisen hyväksikäytön uhreille jatkoluvan uuden työn hakemista tai yritystoimintaa varten. Oleskelulupa parantaa uhrien asemaa ja toimijuutta sekä mahdollisuuksia irtautua hyväksikäytöstä, mutta luvan hakeminen on toistaiseksi vähäistä. Suosituksessa korostetaan tarvetta lisätä luvan tunnettuutta, kyvykkyyksiä hakea lupaa sekä edellytyksiä hyödyntää lupaa. (Bäckman ym. 2026)
Monialaisen kotoutumistyön haasteet
Institutionaaliset erot haastavat monialaista kotoutumistyötä
Policy brief tarkastelee monialaista kotoutumistyötä instituutioiden välisen luottamuksen näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että julkisen hallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin välillä esiintyy jännitteitä ja epäluottamusta, jotka juontuvat erilaisista toimintalogiikoista. Näiden toimintalogiikkojen tunnistaminen ja ymmärtäminen on keskeistä luottamuksen vahvistamisessa ja kotoutumistyön rakenteiden kehittämisessä. (Kähäri ym. 2026)
Vastaanottava työyhteisö ja hyvinvointi
Työyhteisön vastaanottavuus vahvistaa hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä
Työyhteisön vastaanottavuus rakentuu jatkuvassa arjen työssä ja yhteisessä oppimisessa. Työkäytännöt vaikuttavat suoraan osallisuuden kokemukseen, joten myös kirjoittamattomat normit ja käytännöt on tärkeää tehdä näkyviksi. Hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä voidaan vahvistaa kehittämällä työyhteisöjen rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat luottamusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. (Vanhanen ym. 2025)
Kotiäidit ja viranomaiskohtaamiset
Hyvät viranomaiskohtaamiset vahvistavat maahanmuuttajataustaisten kotiäitien osallisuutta
Maahanmuuttajataustaisten kotiäitien luottamusta yhteiskuntaan voidaan vahvistaa parantamalla palvelukohtaamisten laatua. Selkeät, kunnioittavat ja osallistavat kohtaamiset tukevat sekä äitien että heidän perheidensä hyvinvointia. Palveluiden kehittämisessä tulisi kuulla kotiäitejä ja huomioida heidän kokemuksensa. (Chan ym. 2025)
Mielenterveyspalvelujen saatavuus
Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden henkinen hyvinvointi vaatii parempaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta
Epävarmassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden henkinen hyvinvointi on heikko ja mielenterveyspalveluihin pääsy vaikeaa. Heidän hyvinvointiaan heikentävät vähemmistöstressi, oleskeluoikeuden epävarmuus sekä asumis- ja työolosuhteet. Tarvitaan joustavaa, yhteisöpohjaista ja traumainformoitua mielenterveyshuoltoa, joka vastaa maahanmuuttajien erityistarpeisiin. (Dergacheva ym. 2024)
Tutkimustulokset
Väestörakenne ja muuttoliike
Maahanmuuton talousvaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat ja miten hyvin kotoutuminen onnistuu
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. (Kauhanen 2026)
Korkea nettomaahanmuutto pysäyttäisi työvoiman vähenemisen
Suomeen tarvitaan 44 000 henkilön nettomaahanmuutto, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi. Alhainen syntyvyys on korkean arvion syy. Lisämuutto muuttaisi huoltosuhdettamme suotuisammaksi, mutta ei riittäisi pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä. Maahanmuutolla olisi myös positiivisia vaikutuksia julkiselle taloudelle. (Alho ym. 2023)
Vaihtoehtoinen tarkastelu laskee nettomaahanmuuton tason
24 000:een Suomen väestöennusteessa
Etlan muistiossa Suomen nettomaahanmuuton tasoksi on arvioitu noin 24 000 henkilöä vuodessa, kun Tilastokeskuksen vuoden 2024 ennuste perustuu 40 000:een. Tämä pienempi arvio tarkoittaisi hitaampaa väestönkasvua pitkällä aikavälillä ja sijoittuu lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa. Nettomaahanmuuton vaihtoehtoinen tarkastelu tarjoaa realistisemman pohjan väestökehityksen arviointiin ja julkiseen keskusteluun. (Alho ym. 2024)
Arvot ohjaavat maastamuuttoaikeita
Nuorilla, jotka arvostavat uusia kokemuksia ja saavutuksia mutta vähemmän perinteitä, on todennäköisemmin aikomus muuttaa pois maasta. Muuttoaikeet ovat myös yleisempiä niillä, joiden arvot poikkeavat maan enemmistön arvoista, eli arvojen yhteensopimattomuus lisää muuttohalukkuutta. (Sortheix ym. 2023)
Toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa Karjalasta tulleet nuoret naiset muuttivat useammin kuin nuoret miehet
Ero muuttamisessa pieneni iän myötä, mikä viittaa siihen, että naiset saattoivat hyötyä muutosta esimerkiksi työn tai puolison löytämisessä. Lisäksi havaittiin, että erityisesti esikoiset muuttivat todennäköisemmin pois sijoituspaikkakunnalta, jos heillä oli useita nuorempia veljiä. (Kauppi ym. 2023)
Maahanmuuttopolitiikka ja lainsäädäntö
Houkuttelevalla maahanmuuttopolitiikalla osaajia Suomeen
Keski- ja suurituloisten maahanmuutto ei heikennä Suomessa työskentelevien palkkoja, mikä mahdollistaa osaajien maahanmuuton helpottamisen ilman haittoja työntekijöille. Osaajien houkuttelu vaatii aktiivisia toimia, sillä Suomi ei pärjää pelkällä sääntelyn purulla. Policy brief suosittelee kokeilemaan Saksan mallin kaltaista ”mahdollisuuskorttia”, joka toisi osaajia Suomeen ja auttaisi löytämään toimivat ratkaisut työvoimapulaan. (Kanninen ym.2026)
Maahanmuuttopolitiikassa korostuu Suomen houkuttelevuuden sääntely
Artikkeli tarkastelee maahanmuuttopolitiikan perusteluja hallituksen esityksissä ulkomaalaislaiksi vuosina 1990–2020 vetävien, pitävien ja työntävien tekijöiden kautta. Tulokset osoittavat, että politiikassa korostuu pyrkimys säädellä Suomen houkuttelevuutta suhteessa muihin maihin, jolloin maahanmuutto kehystyy ennen kaikkea hallinnan ja rajaamisen kysymyksenä. (Leppäkorpi 2025)
Perheenyhdistämisen rajoitukset heijastavat yhteiskuntaan kuulumisen ehtoja
Artikkeli tarkastelee perheenyhdistämisen rajoituksia ja kuulumisen politiikkaa Suomessa. Sen mukaan lainsäädäntö heijastaa sitä, millaisin ehdoin yhteiskuntaan kuulumista määritellään perheenyhdistämisen kautta. Tutkimus tuo esiin perheenyhdistämislainsäädännön merkityksen siinä, miten kuulumista yhteiskuntaan rakennetaan ja rajataan. (Palander 2023)
Oleskeluluvan tyyppi näkyy maahanmuuttajien perheenperustamisessa
Keskimääräinen lapsiluku on Ruotsissa korkeampi pakolaisilla ja perhesyistä kuin työn tai opintojen vuoksi muuttaneilla. Perhesyistä muuttaneilla lastensaanti tapahtuu usein pian muuton jälkeen, kun taas työn ja opintojen vuoksi muuttaneilla tätä ei tapahdu yhtä usein, pakolaistaustaisilla ilmiötä ei juuri nähdä. Perhesyistä muuttaneet, joiden puoliso on syntynyt Ruotsissa, saavat muita perhesyystä muuttaneita vähemmän lapsia. (Carlsson 2025)
Oleskelulupa vahvistaa hyväksikäytön uhrien toimijuutta, mutta sitä hyödynnetään edelleen vähän
Ulkomaalaislain 54 b § mahdollistaa
työperäisen hyväksikäytön uhreille jatkoluvan uuden työn hakemista tai yritystoimintaa varten. Oleskelulupa parantaa uhrien asemaa ja toimijuutta sekä mahdollisuuksia irtautua hyväksikäytöstä, mutta luvan hakeminen on toistaiseksi vähäistä. Suosituksessa korostetaan tarvetta lisätä luvan tunnettuutta, kyvykkyyksiä hakea lupaa sekä edellytyksiä hyödyntää lupaa. (Bäckman ym. 2026)
Pakkomuutto on osa Pohjolan historiaa
Pakolaiset, evakot, karkotetut ja muut pakkomuuttajat ovat olleet keskeinen osa Pohjoismaiden yhteiskuntien kehitystä, vaikka historiankirjoitus on usein sivuuttanut heidän roolinsa. Vertaileva näkökulma kaikkiin Pohjoismaihin paljastaa sekä kansalliset erityispiirteet että yhteiset alueelliset kuviot. Pakkomuutto ei ole uusi ilmiö, vaan pitkäkestoinen ja rajat ylittävä osa Pohjolan historiaa. (Leinonen ym. 2025)
Pohjoismaiden turvapaikkapolitiikka jakaa pakolaiset ’toivottuihin’ ja ’ei-toivottuihin’
Pohjoismaiden suhtautuminen turvapaikanhakijoihin painottuu usein rajojen valvontaan ja pääsyn estämiseen ennemmin kuin turvapaikan myöntämiseen. Tämä noudattaa kansainvälistä kehitystä, jossa koveneva politiikka ja retoriikka uhkaavat heikentää turvapaikkajärjestelmän perusperiaatteita. Ukrainalaisten pakolaisten kohdalla on kuitenkin nähty myönteisempi suhtautuminen, mikä vahvistaa käsitystä pakolaisista ’toivottuina’ ja ’ei-toivottuina’. (Phillips 2023)
>> Lue lisää politiikkasuosiuksesta
Ristiriita ihmisoikeussitoumusten ja turvapaikanhakijoiden käytännön kohtelun välillä
Globaali pohjoinen käyttää yhä rajoittavampia pelotetoimia vähentääkseen entisistä siirtomaamaista tulevien turvapaikanhakijoiden määrää. Eriarvoinen kohtelu eri maahanmuuttajaryhmien välillä on osa kansainvälisen oikeuden syvää kolonialistista perintöä. Vaikka kansainvälistä oikeutta voidaan käyttää suojelun välineenä, sitä sovelletaan nopeasti vain silloin, kun maahanmuuttajia halutaan, mikä paljastaa ihmisoikeusjärjestelmän todellisen kriisin. (Phillips ym. 2024)
Valtioiden ihmisoikeustulkinnat luovat ansaitsevuuden hierarkioita
Haavoittuvuutta ja turvallisuutta koskevat perustelut vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen. Valtioilla on taipumus kohdella ihmisoikeuksia eri tavoin sen mukaan, nähdäänkö yksilö uhkana vai haavoittuvaisena. Näin syntyy ansaitsemisen politiikkaa, jossa vain tietyt ihmiset nähdään oikeutetuiksi suojeluun. (Heikkilä & Kmak 2025)
Oikeusavun turvaaminen turvapaikka-asioissa edellyttää resursseja ja yhteistyötä
Julkisen oikeusavun haasteet turvapaikka-asioissa ovat osin helpottaneet hakijamäärien vähennyttyä, mutta ongelmia on edelleen. Oikeusavun toimivuus edellyttää viranomaisten ja käytännön toimijoiden yhteistyötä sekä riittäviä resursseja ja oikeusavustajien toimintaedellytysten turvaamista. Kriisitilanteissa korostuu nopean perehdytyksen ja yhteistyön tarve. (Palander 2024)
Työelämä ja toimeentulo
Työnantajien kyvykkyydet keskeisiä onnistuneessa maahanmuutossa
Raportti tarkastelee maahanmuuttoa järjestelmänä, jossa keskeisessä roolissa ovat työnantajat. Maahanmuutto nähdään prosessina, jossa työnantajat eivät ainoastaan reagoi tulijoihin, vaan myös aktiivisesti muokkaavat maahanmuuttoa osana omaa toimintaansa. Organisaatioiden kyvykkyys hallita muutosta ja kehittää rekrytointi- ja johtamiskäytäntöjä on onnistuneen maahanmuuton kriittinen tekijä. (Raunio 2026)
Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja alueelle kiinnittyminen edellyttävät yhteistyötä
Tutkimus tarkastelee korkeakoulujen roolia kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja alueellisessa sitouttamisessa. Osaajien houkuttelu ja alueelle kiinnittymisen tukeminen nähdään usein erillisinä toimintoina, vaikka niiden yhdistäminen on keskeistä pitkäaikaiselle asettautumiselle. Tulokset korostavat korkeakoulujen, alueellisten toimijoiden ja työnantajien yhteistyön sekä paikallisten rakenteiden merkitystä osaajien kiinnittymisessä. (Kolehmainen ym. 2024)
Eri syistä Suomeen muuttaneiden erot työmarkkinoille integroitumisessa tasoittuvat ajan myötä
Tutkimus osoittaa, että eri syistä maahan muuttaneilla on suuria eroja työmarkkinoille integroitumisessa ja tulotasoissa, mutta erot pienenevät ajan myötä. Ryhmät investoivat eri tavoin kieli- ja muihin taitoihin, mikä vaikuttaa ansioihin ja kotoutumisen nopeuteen. Myös maastamuutto vaihtelee paljon ryhmittäin, mikä korostaa tarvetta politiikalle, joka tukee Suomessa pysymistä ja osaamisen kehittämistä. (Pesola ym. 2025)
Kotouttamistoimet parantavat maahanmuuttajien työllisyyttä Euroopassa
Systemaattisen katsauksen mukaan hyvin toteutetut kotouttamistoimet parantavat maahanmuuttajien työllistymistä, nopeuttavat työhön pääsyä ja johtavat parempiin työpaikkoihin Euroopassa. Erityisesti kotoutumis-ohjelmat ja kielikoulutus vahvistavat kiinnittymistä työmarkkinoille. Tulokset korostavat aktiivisten työvoimapoliittisten toimien roolia maahanmuuttajien paremman työmarkkina-aseman saavuttamisessa. (Kiviholma & Karhunen 2025)
Kantasuomalainen puoliso tukee maahanmuuttajan ansiotulojen kehitystä
Maahanmuuttajien tulokehitys on keskimäärin parempaa, jos heillä on kantasuomalainen puoliso Suomeen tullessaan. Yhteys vaihtelee taustamaan ja sukupuolen mukaan. Pitkä seuranta-aika paljastaa ryhmien välisiä eroja taloudellisessa kotoutumisessa. (Vaalavuo & Rask 2024)
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. (Kauhanen & Ropponen 2025)
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa. (Olakivi ym. 2023)
>> Tutustu julkaisuun
Emotionaalinen toimijuus vahvistaa luottamusta työyhteisössä
Emotionaalinen toimijuus rakentaa luottamusta työyhteisössä eri tavoin esihenkilö- ja kollegasuhteissa. Esihenkilösuhteissa keskeistä on ammatillinen tunnustaminen, kun taas kollegoiden välillä luottamusta vahvistavat erityisesti tiedon ja tunteiden jakaminen. Emotionaalisen toimijuuden tukeminen voi korjata luottamuksen säröjä, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistää oppimista työssä. (Vanhanen ym. 2025)
Työyhteisön vastaanottavuus vahvistaa hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä
Työyhteisön vastaanottavuus rakentuu jatkuvassa arjen työssä ja yhteisessä oppimisessa. Työkäytännöt vaikuttavat suoraan osallisuuden kokemukseen, joten myös kirjoittamattomat normit ja käytännöt on tärkeää tehdä näkyviksi. Hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä voidaan vahvistaa kehittämällä työyhteisöjen rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat luottamusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. (Vanhanen ym.2025)
>> Tutustu politiikkasuositukseen
Osaavaa työvoimaa jää työelämän ulkopuolelle, kun korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyys pitkittyy
Korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen, on Suomessa selvästi vaikeampaa kuin ulkomaalaistaustaisten miesten tai suomalaistaustaisten naisten. Tämän seurauksena osaavaa työvoimaa jää työelämän ulkopuolelle, kun työttömyys pitkittyy. (Toivanen ym. 2023)
Maahanmuuttajanaiset syrjinnän, väkivallan ja heikon työllistymisen asemassa Suomessa
Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta maahanmuuttajanaiset kohtaavat samanaikaisesti syrjintää, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja ovat väestöryhmistä vähiten työllistettyjä. Tasa-arvoa korostava julkinen puhe ja maahanmuuttajanaisten arki ovat keskenään ristiriidassa. (Dergacheva 2025)
>> Tutustu julkaisuun
Ruotsissa työnantajat syrjivät työnhakijoita, joiden nimi kuulostaa ulkomaalaiselta
Ruotsalaisessa kenttäkokeessa havaittiin etnistä syrjintää työnhaussa. Hakijat, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, saivat harvemmin yhteydenottoja kuin hakijat, joilla on ruotsalaiselta kuulostava nimi. Syrjintä kohdistui erityisesti miehiin, joiden nimi kuulostaa ulkomaalaiselta. (Erlandsson 2023)
Koulutus ja nuoret
Lukukausimaksut vähensivät kansainvälisten opiskelijoiden aloittamismääriä ja muuttivat saapumismaiden jakaumaa
Vuonna 2017 käyttöön otetut lukukausimaksut eivät vähentäneet ulkomaisten opiskelijoiden hakemuksia, mutta johtivat hyväksyttyjen, paikan vastaanottaneiden ja aloittaneiden opiskelijoiden määrän vähenemiseen. Maksavia opiskelijoita tuli enemmän vauraista maista ja vähemmän vähävaraisista. Maksut loivat kannusteen vähävaraisista maista tuleville opiskelijoille suorittaa enemmän opintopisteitä ensimmäisen vuoden aikana. (Mathies ym. 2025)
Eriytetyt oppimisympäristöt syrjäyttävät yksintulleita turvapaikanhakijanuoria
Vaikka koulutuksessa puhutaan osallisuudesta ja yhdenvertaisesta osallistumisesta, käytännöt johtavat usein sosiaaliseen syrjäytymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten koulun eriytetyt oppimisympäristöt erottavat yksin tulleet turvapaikanhakijanuoret muista oppilaista ja estävät heidän sosiaalisen osallistumisensa. Tulokset osoittavat, että hyviksi tarkoitetut käytännöt voivat muodostaa syrjivän verkoston, joka vaikeuttaa nuorten yhdenvertaista osallistumista kouluyhteisössä. (Kauhanen ym. 2023)
Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten tarpeet läheisiin ihmissuhteisiin jäävät usein huomiotta
Viranomaisten käytännöt eivät huomioi riittävästi lasten tarpeita läheisiin ihmissuhteisiin. Lasten pyrkimyksiä luoda merkityksellisiä ja rakkaudellisia ihmissuhteita rajoittavat ne samat instituutiot, joiden tehtävänä on suojella heitä. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteiden syntymistä ja ylläpitämistä. Toisaalta läheisiä siteitä voi syntyä, kun ihmiset panostavat niihin aktiivisesti. (Kauhanen ym. 2022)
>> Tutustu julkaisuun
Kieltäytyminen tuo näkyväksi eriarvoisuutta ja rakentaa osallisuutta
Tutkimus tarkastelee pakolaisina Suomeen saapuneiden nuorten kieltäytymistä heidän kertomustensa kautta. Kieltäytyminen toimii tapana rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja tekee näkyväksi koettua eriarvoisuutta. Kieltäytymällä nuoret tuovat esiin yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteita. (Kauhanen 2025)
Terveys ja hyvinvointi
Matalat tulot ja ulkomaalaistausta lisäsivät COVID-19-riskiä Suomessa
Suomessa COVID-19-infektioiden ja vakavien tautitapausten riski oli suurin matalatuloisissa kotitalouksissa. Ero johtuu pääosin ulkomaalaistaustaisista henkilöistä. Kotitalouksien sisällä tartunnat ja tautimuodot keskittyvät vahvasti, mikä korostaa kotitalouksien merkitystä tartuntojen ehkäisyssä. Matalan tulotason kotitalouksissa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden erityinen haavoittuvuus edellyttää kohdennettuja ennaltaehkäiseviä toimia. (Saarinen ym. 2022)
>> Tutustu julkaisuun
Maahanmuutto ja ikä selittävät muistieroja Virossa
Vastoin niin sanottua terve maahanmuuttaja -ilmiötä, keski-ikäiset ja sitä vanhemmat Venäjän-taustaisilla virolaisilla on heikompi muisti kuin virolaisilla, mutta heidän muistinsa ei eroa Venäjällä asuvien venäläisten muistista. Erot ryhmien välillä häviävät, kun otetaan huomioon maahanmuuton ajankohta. Tulokset viittaavat siihen, että maahanmuutto vaikuttaa enemmän lyhyeen muistiin kuin kielellisiin taitoihin, ja suurin osa eroista selittyy ikäerolla. (Abuladze ym. 2023)
>> Tutustu julkaisuun
Maahanmuuttajien ja kantaväestön pitkäaikaissairaudet kehittyvät eri tavoin asumisjärjestelyistä riippuen
Perheen kanssa asuminen ennustaa parempaa terveyttä. Tämä pitää paikkansa syntyperäisillä miehillä ja naisilla, joilla sairaudet lisääntyvät iän myötä hitaammin, jos he asuvat kumppanin kanssa. Maahanmuuttajilla, ja erityisesti matalan tulotason maista tulevilla naisilla, puolison tai kumppanin kanssa asuminen on heikommin yhteydessä hyvään terveyteen. (Jang ym. 2023)
Ikääntyvien maahanmuuttajien pitkäaikaissairaudet vaihtelevat alkuperä- ja kohdemaan mukaan
Maahanmuuttajilla on enemmän pitkäaikaissairauksia kuin syntyperäisillä eurooppalaisilla, mutta erot kapenevat 65 ikävuoden jälkeen. Amerikasta, Aasiasta ja Oseaniasta tulleilla maahanmuuttajilla sekä Itä-Euroopan maissa asuvilla maahanmuuttajilla kertyy hitaammin pitkäaikaissairauksia kuin muualta lähteneiltä tai muualla asuvilla. (Jang ym. 2023)
Maahanmuuttaneet käyttävät terveyspalveluja valtaväestöä vähemmän
Maahanmuuttaneet käyttävät erikoissairaanhoitoa vähemmän kuin suomalaistaustaiset. Osittain erot voivat johtua eroista tarpeessa, mutta myös rakenteellisista ja kulttuurisista esteistä palvelujen saavutettavuudessa. (Kuusinen & Vaalavuo 2023)
Maahanmuuttajien terveydenhuollon käyttö jää kantaväestöä vähäisemmäksi
Tutkimuksen mukaan Suomeen 2008–2010 muuttaneiden maahanmuuttajien terveydenhuoltokustannukset ovat selvästi pienemmät kuin kantaväestöllä, eikä ero juuri kavennu seitsemän vuoden seurannassa. Vaikka kotoutuminen pienentää eroa, merkittäviä eroja on ryhmien välillä. Vähäinen käyttö voi viitata myös hoitoon pääsyn esteisiin. (Vaalavuo ym. 2025)
Palvelukohtaamiset voivat vahvistaa maahanmuuttajaäitien luottamusta
Luottamus vahvistuu, kun maahanmuuttajaäitien palvelukohtaamiset ovat selkeitä, kunnioittavia ja yhteisöllisyyttä rakentavia. He kuitenkin kohtaavat usein esteitä hyvinvointipalveluihin pääsyssä ja heidän äänensä kuuluu harvoin palveluiden kehittämisessä. Silti he ovat keskeisiä lastensa hyvinvoinnin ja luottamuksen rakentajia. (Chan ym. 2025)
Osallisuus, luottamus ja yhteisöt
Tulot ja koulutus vahvasti yhteydessä maahanmuuttajien sosiaalisten verkostojen rakentumiseen
Korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on yleensä laajat sosiaaliset suhteet ja runsaasti sosiaalista pääomaa. Sen sijaan matalasti koulutettujen maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ovat usein huomattavasti kapeampialaiset. Hyvä tulotaso nousee esiin tärkeimpänä tekijänä. Uudessa kotimaassa saatu koulutus näyttää hyödyttävän erityisesti matalammin koulutettujen maahanmuuttajien sosiaalisten suhteiden muodostumista. (Tuominen ym. 2023)
>> Tutustu julkaisuun
Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus lapsiköyhyydessä kasvanut selvästi
Vaikka ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski on laskenut, ero suomalaistaustaisiin on yhä suuri. Vuonna 2019 köyhyysriski oli ulkomailla syntyneillä yli nelinkertainen. Heidän osuutensa kaikista köyhistä lapsista on kasvanut, mikä kertoo lapsiköyhyyden rakenteen muutoksesta Suomessa. (Rintala ym. 2023)
Maahanmuuttajataustaisten lasten köyhyys kasautuu jo varhaislapsuudessa
Suomessa ja Ruotsissa maahanmuuttajataustaisten lasten köyhyys on varhaislapsuudessa yleisempää, pitkäkestoisempaa ja toistuvampaa kuin valtaväestön lapsilla. Ero johtuu suuremmasta riskistä ajautua köyhyyteen, ei hitaammasta köyhyydestä irtautumisesta. Erityisen vakava tilanne on somalitaustaisilla lapsilla, mikä korostaa varhaisten ja kohdennettujen tukitoimien tarvetta. (Grotti ym. 2026)
Aikaisemmat kokemukset muovaavat luottamusta viranomaisiin
Historialliset tapahtumat ja olosuhteet muovaavat maahanmuuttaneiden luottamusta ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Vanhempien kokemukset ennen muuttoa, sen aikana ja sen jälkeen vaikuttavat myös heidän lastensa käsityksiin instituutioista. Tutkimuksessa tarkastellaan inkerinsuomalaisten pakkosiirtoihin ja vainoihin liittyvien kokemusten siirtymistä sukupolvelta toiselle. (Kähäri & Turjanmaa 2025)
Viranomaiskohtaamisten ulkopuolella olevat toimijat muokkaavat luottamusta ja osallisuutta
Luottamus pakkomuuttotaustaisten henkilöiden ja hyvinvointivaltion välillä rakentuu myös viranomaisten ulkopuolella erilaisten toimijoiden kautta. Nämä toimijat voivat vahvistaa tai heikentää luottamusta ja siten ylläpitää tai purkaa pakkomuuttoon liittyvää eriarvoisuutta. Tämä vaikuttaa palvelunkäyttäjien asemaan ja siihen, miten he voivat osallistua kotoutumistaan tukeviin prosesseihin. (Sundbäck & Nordberg 2025)
Antirasistiset podcastit tekevät arjen rasismin näkyväksi ja vahvistavat luottamusta
Nuorten aikuisten tuottamat podcastit tekevät arjen ja instituutioiden syrjinnän näkyväksi optimistisella ja toimijuutta korostavalla otteella. Keskusteluissa rakentuu kolme luottamusta vahvistavaa strategiaa: toisen asemaan asettuminen, historiallinen tietoisuus ja voimaannuttava elämäntarinan jakaminen. Näiden kautta podcastit tarjoavat mallin arjen antirasistiselle toiminnalle ja ennakkoluulojen haastamiselle. (Kähäri 2025)
Vastaanottokeskus muutti paikallista kuuluvuuden tunnetta
Kauhavan vastaanottokeskuksen perustaminen johti paikkakunnan tilojen ja identiteettien uudelleenmäärittelyyn. Uudet yhteisöllisyyden ja kuulumisen muodot sekä paikalliset kiistat syntyivät ihmisten aktiivisen toiminnan ja toisten mukaan ottamisen kautta. Nämä voivat sekä vahvistaa että haastaa yhteisön rajoja ja paikan merkityksiä. (Välimaa ym. 2022)
>> Tutustu julkaisuun
Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset
Institutionaaliset erot haastavat monialaista kotoutumistyötä
Policy brief tarkastelee monialaista kotoutumistyötä instituutioiden välisen luottamuksen näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että julkisen hallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin välillä esiintyy jännitteitä ja epäluottamusta, jotka juontuvat erilaisista toimintalogiikoista. Näiden toimintalogiikkojen tunnistaminen ja ymmärtäminen on keskeistä luottamuksen vahvistamisessa ja kotoutumistyön rakenteiden kehittämisessä. (Kähäri ym. 2026)
Arvot ja poliittisen median seuraaminen yhteydessä myönteisempiin maahanmuuttoasenteisiin Euroopassa
Toisista välittämistä korostavat arvot ja poliittisten uutisten aktiivinen seuraaminen liittyvät myönteisempiin maahanmuuttoasenteisiin. Johtajat suhtautuvat keskimäärin hieman muita työntekijöitä positiivisemmin maahanmuuttoon, ja ero kasvaa erityisesti silloin, kun poliittista mediaa seurataan paljon. Internetin käytön vaikutus vaihtelee maittain, ja kriisit kuten pandemia ja Ukrainan sota vahvistavat arvojen ja median yhteisvaikutusta asenteisiin. (Ahmadinia 2026)
Virallisen tiedon riskit ja harhaanjohtavuus
Virallinen tieto voi muuttua misinformaatioksi, jos se on vanhentunutta, ristiriitaista, puutteellista tai koetaan pelotteluna. Syitä tähän ovat muun muassa rakenteelliset esteet, vaikea kieli ja epäselvät asiakaskohtaamiset. Selkeä, kohdennettu ja henkilökohtainen tiedonanto voi vähentää virheellisen tiedon riskiä ja parantaa tiedon saavutettavuutta. (Ruokolainen ym. 2023)
Selkeän tiedon saatavuus keskeistä maahanmuuttajien kotoutumiselle
Selkeä ja helposti hyödynnettävä tieto on keskeistä maahanmuuttajien arjen sujuvuudelle Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Luotettavan tiedon vaikea saatavuus, tuttujen kielten rajallinen tarjonta ja pirstaloitunut viranomaisviestintä ohjaavat tukeutumista epävirallisiin verkostoihin. Tiedon saatavuus vaikuttaa palvelujen käyttöön, luottamukseen ja kuulumisen kokemukseen, ja muodostaa siten keskeisen osan kotoutumista. (Ahmadinia 2026)
Teeman julkaisut listattuna
Tutkimusjulkaisut
Abuladze, A., Tooding, L.-M., & Pulk, K. (2023). Migration and age explain memory differences in Estonia. Frontiers in Public Health, 11, 1058578.
https://doi.org/10.3389/fpubh.2023.1058578
Ahmadinia, H. (2026). Belonging through information: Mapping immigrant integration needs in Nordic societies. Library & Information Science Research, 48(1), 1–9. https://doi.org/10.1016/j.lisr.2026.101400
Ahmadinia, H. (2026). Shaping immigration attitudes: The role of human values, media engagement and sociopolitical events among European managers. Nordic Journal of Migration Research, 16(1), 6. https://doi.org/10.33134/njmr.964
Alho, J., Kangasharju, A., Lassila., Valkonen, T. (2023). ”Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys – taloudellisten vaikutusten arviointia”. ETLA Raportti No 132.
https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-132.pdf
Alho, J. (2024). ”Pohdintaa Suomen väestöennusteen oletuksista poikkeusvuonna 2024”. ETLA Muistio nro 142. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-142.pdf
Bäckman, L., Kosová, M., & Raunio, M. (2026). Turvaa ja toimijuutta: Kohti luotettavampaa lupajärjestelmää työperäisen hyväksikäytön uhreille (Mobile Futures Policy Brief 6/2026). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032422691
Chan, L., & Sundbäck, L. (2025). Trust as a bridge: Strengthening institutional encounters in welfare services to support migrant stay-at-home mothers. Mobile Futures Policy Brief, 4/2025.
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092297208
Dergacheva, Y. (2025). Promise of Gender Equality, Disrupted: Finnish Working Life in Experiences of Migrant Women. Retfærd, 48(2), 34–54. https://www.scup.com/doi/abs/10.18261/ret.48.2.3
Dergacheva, Y., & Kang, D. (2024). Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden henkinen hyvinvointi vaatii parempaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta. (Mobile Futures Policy Brief 2/2024). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091773454
Erlandsson, A. (2023). Gendered ethnic discrimination and the role of recruiter gender. A field experiment. Acta Sociologica, 67(2), 232-250. https://doi.org/10.1177/00016993231201482
Erlandsson, A. (2022). Ruotsissa työnantajat syrjivät työnhakijoita, joiden nimi kuulostaa ulkomaalaiselta – syrjinnästä sukupuolen tai vanhemmuuden perusteella ei yleisesti merkkejä. [Tietoa päätösten tueksi 3/2022]. FLUX-konsortio. Turun yliopisto. https://fluxconsortium.fi/fi/ruotsissa-tyonantajat-syrjivat-tyonhakijoita-joiden-nimi-kuulostaa-ulkomaalaiselta-syrjinnasta-sukupuolen-tai-vanhemmuuden-perusteella-ei-yleisesti-merkkeja/
Grotti, R., Aradhya, S., Vaalavuo, M., & Sirniö, O. (2026). Poverty dynamics in early childhood among the native-born children of immigrants in Sweden and Finland. European Journal of Population, 42, 13. https://doi.org/10.1007/s10680-026-09772-y
Heikkilä, M. and Kmak, M. (2025) ‘The Women of Al-Hol: Deservingness and the Politics of Vulnerability and Security’, Nordic Journal of Migration Research, 15(2), p. 4.
https://doi.org/10.33134/njmr.688
Jang, S. Y., Oksuzyan, A., Myrskylä, M., van Lenthe, F. J., & Loi, S. (2023). Healthy immigrants, unhealthy ageing? Analysis of health decline among older migrants and natives across European countries. SSM – Population Health, 23, 101478.
https://doi.org/10.1016/j.ssmph.2023.101478
Jang, S. Y., Myrskylä, M., van Lenthe, F. J., Loi, S., & Oksuzyan, A. (2023, October). Living arrangements and the speed of chronic disease accumulation among older migrants and natives. European Journal of Public Health, 33(Supplement 2), ckad160.340. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad160.340
Kanninen, O., Karhunen, H., Kauppinen, T., Nieminen, J., Pesola, H., & Vaalavuo, M. (2026). Miten saada osaavia maahanmuuttajia Suomeen? (SustAgeable Policy Brief 04/2026). https://doi.org/10.31235/osf.io/u5gqb_v2
Kauhanen, A. (2026). Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset: Maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat (Etla raportti nro 176). https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-175.pdf
Kauhanen, A. (2026). Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? (Etla muistio nro 177).
Kauhanen, A., & Ropponen, O. (2025). Preferential tax schemes and high-skilled immigration: Lessons for Finland (Etla muistio 168). https://www.etla.fi/en/publications/briefs/preferential-tax-schemes-and-high-skilled-immigration-lessons-for-finland/
Kauhanen, I., Kaukko, M., & Lanas, M. (2022). Pockets of love. Unaccompanied children in institutional care in Finland. Children and Youth Services Review, 141, 106621. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2022.106621
Kauhanen, I., Lanas, M., & Kaukko, M. (2023). (Im)possibilities of parity of participation in school settings in the lives of unaccompanied youth. International Journal of Inclusive Education, 28(14), 3422–3436. https://doi.org/10.1080/13603116.2023.2287474
Kauhanen, I. (2025). Kieltäytyminen rakkauden tekona: Hetkiä pakolaisuuden, nuoruuden ja yhdenvertaisuuden toivon risteymissä. Nuorisotutkimus, 43(3), 22–37. https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9176561
Kauppi JJ, Chapman SN, Pettay JE, Lahdenperä M, Lummaa V, Loehr J. Sex, age, and family structure influence dispersal behaviour after a forced migration. Evolutionary Human Sciences. 2023;5:e21. https://doi.org/10.1080/13603116.2023.2287474
Kiviholma, S., & Karhunen, H. (2025). Labor policies and immigrant employment. Journal of Economic Surveys. https://doi.org/10.1111/joes.70010
Kolehmainen, J., Jousmäki, H., Kurikka, H., & Raunio, M. (2024). Combining HEIs’ international talent attraction and regional engagement. Teoksessa International talent and regional development in the knowledge economy. Routledge. https://www.taylorfrancis.com/chapters/edit/10.4324/9781003571681-6/combining-heis-international-talent-attraction-regional-engagement-jari-kolehmainen-henna-jousm%C3%A4ki-heli-kurikka-mika-raunio
Kähäri, O. (2025). “Not by preaching” but storytelling: Anti-racist podcast production in Finland in the European context. Ethnic and Racial Studies, 48(3), 513–532. https://doi.org/10.1080/01419870.2025.2531300
Kähäri, O., & Turjanmaa, E. (2025). Intergenerational transmission of institutional distrust: The aftermath of transnational oppression of Ingrian refugees after World War II. In K. Alenius, S. Kaubrys, & I. Zakšauskienė (Eds.), Aspects of everyday life in Lithuania and Finland in the early 20th century (pp. 289–307). Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202511256904
Kähäri, O., Raunio, M., Tiilikainen, M., Turjanmaa, E., & Vanhanen, S. (2026). Monialaisen kotoutumistyön haasteet ja mahdollisuudet: Näkökulmana instituutioiden välinen luottamus (Mobile Futures Policy Brief 7/2026). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032522959
Kuusinen, J., & Vaalavuo, M. (2023). Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluja vähemmän tarpeesta huolimatta. THL Raportti.
https://www.julkari.fi/handle/10024/146731
Leinonen, J., Tervonen, M., Frøland, H.O., Hoffmann, C., Jalagin, S., Jønsson, H.V. and Thor Tureby, M. (eds) (2025) Forced Migrants in Nordic Histories. Helsinki: Helsinki University Press.
https://doi.org/10.33134/HUP-32
Leppäkorpi, M. (2025). “Jotta Suomi ei olisi muita houkuttelevampi” – Vetävät, pitävät ja työntävät tekijät hallituksen esityksissä ulkomaalaislaiksi vuosina 1990–2020. Sosiologia, 62(4). https://doi.org/10.65374/sosiologia.143891
Mathies, C., Karhunen, H., & DesJardins, S. L. (2025). If you charge them, will they come? The effect of levying tuition fees on international students. Research in Higher Education, 66, 34. https://doi.org/10.1007/s11162-025-09855-5
Olakivi A, Kouvonen A, Koskinen A, Kemppainen L, Kokkinen L, Väänänen A. Sickness absence among migrant and non-migrant care workers in Finland: A register-based follow-up study. Scandinavian Journal of Public Health. 2023;52(5):539-546. https://doi.org/10.1177/14034948231168434
Palander, J. (2024). Julkinen oikeusapu turvapaikka-asioissa edellyttää resursseja ja yhteistyötä. (Mobile Futures Policy Brief. 3/2024)
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216102966
Palander, J. (2023). Family reunification restrictions and the politics of belonging in Finland. Retfærd: Nordisk Juridisk Tidsskrift, 175(1), 43–55. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29442
Pesola, H., Sarvimäki, M., & Virkola, T. (2025). Paths to integration: Earnings, skill investments, and outmigration across immigrant admission categories. Scandinavian Journal of Economics, 127, 742–764. https://doi.org/10.1111/sjoe.70000
Raunio, M. (2026). Arvonluonti ja maahanmuuttojärjestelmä: Työnantajien rekrytointi- ja johtamiskyvyt yhdenvertaisten arvonluontipolkujen rakentamisessa. Siirtolaisuusinstituutti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-48-
Phillips, S. (2023). Nordic Exceptionalism or a Well-Trodden Path? Asylum Policy Lessons From the US and Australia. Retfaerd: Nordisk Juridisk Tidsskrift. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051244005
Phillips, S., & Kmak, M. (2024). Deterrence as legal innovation: Management of unwanted mobilities and the future of refugee protection. In N. Kohtamäki, E. Peuker, & N. Zaun (Eds.), Innovative public governance in times of crisis (pp. 89–109). https://doi.org/10.5771/9783748944874-89
Phillips, S. (2024). Kansainvälinen oikeus ja turvapaikan hakeminen Suomen itärajalla. (Mobile Futures Policy Brief, 1/2024)
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024080663889
Rintala, L., Sirniö, O., Vaalavuo, M. (2023). Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus köyhyysriskissä olevista lapsista on kasvanut. THL Raportti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-130-6
Ruokolainen, H., Widén, G., & Eskola, E.-L. (2023). How and why does official information become misinformation? A typology of official misinformation. Library & Information Science Research, 45(2), Article 101237.
https://doi.org/10.1016/j.lisr.2023.101237
Saarinen, S., Moustgaard, H., Remes, H., Sallinen, R., & Martikainen, P. (2022). Income differences in COVID-19 incidence and severity in Finland among people with foreign and native background: A population-based cohort study of individuals nested within households. PLOS Medicine, 19(8), e1004038.
https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1004038
Sortheix, F. M., Weber, W., Lilleoja, L., Renvik, T.-A., & Sánchez-Montijano, E. (2023). Arab Mediterranean youth’s values: The role of values and value congruence on intentions to emigrate. International Journal of Intercultural Relations, 93, Article 101758. https://doi.org/10.1016/j.ijintrel.2023.101758
Sundbäck, L., & Nordberg, C. (2025). Unfolding the broader trust landscape of institutional encounters between forced migrants and the welfare states of Finland and Sweden: The role of third-party actors. Nordisk välfärdsforskning | Nordic Welfare Research, 10(4), 1–13. https://doi.org/10.18261/nwr.10.4.2
Toivanen, M., Gluschkoff, K., Bergbom, M., & Väänänen, A. (2023) Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut. Yhteiskuntapolitiikka 88(1), 32–44. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021627532
Tuominen, M., Kilpi-Jakonen, E., García Velázquez, R., Castaneda, A., & Kuusio, H. (2023). Building social capital in a new home country: A closer look into the predictors of bonding and bridging relationships of migrant populations at different education levels. Migration Studies, 11(4), 598-630. https://doi.org/10.1093/migration/mnad022
Vaalavuo, M., & Rask, S. (2025). Earnings development among new immigrants in Finland: Does a native-born partner enhance economic integration? European Sociological Review, 41(4), 500–515. https://doi.org/10.1093/esr/jcae038
Vaalavuo, M., Holster, T., Skogberg, N., & Kuusinen, H. (2025). Health care use as an aspect of immigrant integration? An analysis of health care cost convergence among new immigrants and natives in Finland. Journal of Migration and Health. https://doi.org/10.1016/j.jmh.2025.100386
Vanhanen, S., & Turjanmaa, E. (2025). Työyhteisön vastaanottavuus ja toimivat käytännöt – Näin rakennamme hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä (Mobile Futures Policy Brief 5/2025). Åbo Akademi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251104105170
Vanhanen, S., Turjanmaa, E., & Kähäri, O. (2026). Emotions and emotional agency at work: The perspective of trust. Vocations and Learning, 19(1). https://doi.org/10.1007/s12186-025-09380-7
Välimaa, M., Vähä-Savo, V., & Hiitola, J. (2023). Enroling around — Reconfiguring place and space in the wake of a new reception centre in a small rural town. Population, Space and Place, 29(3), Article e2623. https://doi.org/10.1002/psp.2623