Maahanmuutto ja kotoutuminen
Suomen väestörakenne muuttuu nopeasti – syntyvyys on laskenut, väestö ikääntyy ja työikäisen väestön osuus pienenee. Maahanmuutosta on tullut keskeinen osa tätä kehitystä: se tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös kysymyksiä kotoutumisesta, työvoiman riittävyydestä, vastaanottavuudesta ja yhteiskunnallisesta yhteenkuuluvuudesta.
Tälle sivulle on koottu DEMOGRAPHY-tutkimusohjelmassa tehtyjä tutkimuksia, jotka valottavat maahanmuuton monimuotoisia yhteyksiä väestörakenteen muutokseen.
Tulokset tarjoavat ajankohtaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miten kansainvälinen muuttoliike muokkaa Suomea nyt ja tulevaisuudessa.
Politiikkasuositukset
Vastaanottava työyhteisö ja hyvinvointi
Työyhteisön vastaanottavuus vahvistaa hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä
Työyhteisön vastaanottavuus rakentuu jatkuvassa arjen työssä ja yhteisessä oppimisessa. Työkäytännöt vaikuttavat suoraan osallisuuden kokemukseen, joten myös kirjoittamattomat normit ja käytännöt on tärkeää tehdä näkyviksi. Hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä voidaan vahvistaa kehittämällä työyhteisöjen rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat luottamusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. (Vanhanen ym. 2025)
Mielenterveyspalvelujen saatavuus
Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden henkinen hyvinvointi vaatii parempaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta
Epävarmassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden henkinen hyvinvointi on heikko ja mielenterveyspalveluihin pääsy vaikeaa. Heidän hyvinvointiaan heikentävät vähemmistöstressi, oleskeluoikeuden epävarmuus sekä asumis- ja työolosuhteet. Tarvitaan joustavaa, yhteisöpohjaista ja traumainformoitua mielenterveyshuoltoa, joka vastaa maahanmuuttajien erityistarpeisiin. (Dergacheva ym. 2024)
Tutkimustulokset
Väestörakenne ja muuttoliike
Korkea nettomaahanmuutto pysäyttäisi työvoiman vähenemisen
Suomeen tarvitaan 44 000 henkilön nettomaahanmuutto, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi. Alhainen syntyvyys on korkean arvion syy. Lisämuutto muuttaisi huoltosuhdettamme suotuisammaksi, mutta ei riittäisi pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä. Maahanmuutolla olisi myös positiivisia vaikutuksia julkiselle taloudelle. (Alho ym. 2023)
Vaihtoehtoinen tarkastelu laskee nettomaahanmuuton tason
24 000:een Suomen väestöennusteessa
Etlan muistiossa Suomen nettomaahanmuuton tasoksi on arvioitu noin 24 000 henkilöä vuodessa, kun Tilastokeskuksen vuoden 2024 ennuste perustuu 40 000:een. Tämä pienempi arvio tarkoittaisi hitaampaa väestönkasvua pitkällä aikavälillä ja sijoittuu lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa. Nettomaahanmuuton vaihtoehtoinen tarkastelu tarjoaa realistisemman pohjan väestökehityksen arviointiin ja julkiseen keskusteluun. (Alho ym. 2024)
Arvot ohjaavat maastamuuttoaikeita
Nuorilla, jotka arvostavat uusia kokemuksia ja saavutuksia mutta vähemmän perinteitä, on todennäköisemmin aikomus muuttaa pois maasta. Muuttoaikeet ovat myös yleisempiä niillä, joiden arvot poikkeavat maan enemmistön arvoista, eli arvojen yhteensopimattomuus lisää muuttohalukkuutta. (Sortheix ym. 2023)
Toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa Karjalasta tulleet nuoret naiset muuttivat useammin kuin nuoret miehet
Ero muuttamisessa pieneni iän myötä, mikä viittaa siihen, että naiset saattoivat hyötyä muutosta esimerkiksi työn tai puolison löytämisessä. Lisäksi havaittiin, että erityisesti esikoiset muuttivat todennäköisemmin pois sijoituspaikkakunnalta, jos heillä oli useita nuorempia veljiä. (Kauppi ym. 2023)
Maahanmuuttopolitiikka ja lainsäädäntö
Pakkomuutto on osa Pohjolan historiaa
Pakolaiset, evakot, karkotetut ja muut pakkomuuttajat ovat olleet keskeinen osa Pohjoismaiden yhteiskuntien kehitystä, vaikka historiankirjoitus on usein sivuuttanut heidän roolinsa. Vertaileva näkökulma kaikkiin Pohjoismaihin paljastaa sekä kansalliset erityispiirteet että yhteiset alueelliset kuviot. Pakkomuutto ei ole uusi ilmiö, vaan pitkäkestoinen ja rajat ylittävä osa Pohjolan historiaa. (Leinonen ym. 2025)
Pohjoismaiden turvapaikkapolitiikka jakaa pakolaiset ’toivottuihin’ ja ’ei-toivottuihin’
Pohjoismaiden suhtautuminen turvapaikanhakijoihin painottuu usein rajojen valvontaan ja pääsyn estämiseen ennemmin kuin turvapaikan myöntämiseen. Tämä noudattaa kansainvälistä kehitystä, jossa koveneva politiikka ja retoriikka uhkaavat heikentää turvapaikkajärjestelmän perusperiaatteita. Ukrainalaisten pakolaisten kohdalla on kuitenkin nähty myönteisempi suhtautuminen, mikä vahvistaa käsitystä pakolaisista ’toivottuina’ ja ’ei-toivottuina’. (Phillips 2023)
>> Lue lisää politiikkasuosiuksesta
Ristiriita ihmisoikeussitoumusten ja turvapaikanhakijoiden käytännön kohtelun välillä
Globaali pohjoinen käyttää yhä rajoittavampia pelotetoimia vähentääkseen entisistä siirtomaamaista tulevien turvapaikanhakijoiden määrää. Eriarvoinen kohtelu eri maahanmuuttajaryhmien välillä on osa kansainvälisen oikeuden syvää kolonialistista perintöä. Vaikka kansainvälistä oikeutta voidaan käyttää suojelun välineenä, sitä sovelletaan nopeasti vain silloin, kun maahanmuuttajia halutaan, mikä paljastaa ihmisoikeusjärjestelmän todellisen kriisin. (Phillips ym. 2024)
Valtioiden ihmisoikeustulkinnat luovat ansaitsevuuden hierarkioita
Haavoittuvuutta ja turvallisuutta koskevat perustelut vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen. Valtioilla on taipumus kohdella ihmisoikeuksia eri tavoin sen mukaan, nähdäänkö yksilö uhkana vai haavoittuvaisena. Näin syntyy ansaitsemisen politiikkaa, jossa vain tietyt ihmiset nähdään oikeutetuiksi suojeluun. (Heikkilä & Kmak 2025)
Oikeusavun turvaaminen turvapaikka-asioissa edellyttää resursseja ja yhteistyötä
Julkisen oikeusavun haasteet turvapaikka-asioissa ovat osin helpottaneet hakijamäärien vähennyttyä, mutta ongelmia on edelleen. Oikeusavun toimivuus edellyttää viranomaisten ja käytännön toimijoiden yhteistyötä sekä riittäviä resursseja ja oikeusavustajien toimintaedellytysten turvaamista. Kriisitilanteissa korostuu nopean perehdytyksen ja yhteistyön tarve. (Palander 2024)
Työelämä ja toimeentulo
Kantasuomalainen puoliso tukee maahanmuuttajan ansiotulojen kehitystä
Maahanmuuttajien tulokehitys on keskimäärin parempaa, jos heillä on kantasuomalainen puoliso Suomeen tullessaan. Yhteys vaihtelee taustamaan ja sukupuolen mukaan. Pitkä seuranta-aika paljastaa ryhmien välisiä eroja taloudellisessa kotoutumisessa. (Vaalavuo & Rask 2024)
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa. (Olakivi ym. 2023)
>> Tutustu julkaisuun
Työyhteisön vastaanottavuus vahvistaa hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä
Työyhteisön vastaanottavuus rakentuu jatkuvassa arjen työssä ja yhteisessä oppimisessa. Työkäytännöt vaikuttavat suoraan osallisuuden kokemukseen, joten myös kirjoittamattomat normit ja käytännöt on tärkeää tehdä näkyviksi. Hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä voidaan vahvistaa kehittämällä työyhteisöjen rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat luottamusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. (Vanhanen ym.2025)
>> Tutustu politiikkasuositukseen
Osaavaa työvoimaa jää työelämän ulkopuolelle, kun korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyys pitkittyy
Korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen, on Suomessa selvästi vaikeampaa kuin ulkomaalaistaustaisten miesten tai suomalaistaustaisten naisten. Tämän seurauksena osaavaa työvoimaa jää työelämän ulkopuolelle, kun työttömyys pitkittyy. (Toivanen ym. 2023)
Maahanmuuttajanaiset syrjinnän, väkivallan ja heikon työllistymisen asemassa Suomessa
Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta maahanmuuttajanaiset kohtaavat samanaikaisesti syrjintää, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja ovat väestöryhmistä vähiten työllistettyjä. Tasa-arvoa korostava julkinen puhe ja maahanmuuttajanaisten arki ovat keskenään ristiriidassa. (Dergacheva 2025)
>> Tutustu julkaisuun
Ruotsissa työnantajat syrjivät työnhakijoita, joiden nimi kuulostaa ulkomaalaiselta
Ruotsalaisessa kenttäkokeessa havaittiin etnistä syrjintää työnhaussa. Hakijat, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, saivat harvemmin yhteydenottoja kuin hakijat, joilla on ruotsalaiselta kuulostava nimi. Syrjintä kohdistui erityisesti miehiin, joiden nimi kuulostaa ulkomaalaiselta. (Erlandsson 2023)
Koulutus ja nuoret
Eriytetyt oppimisympäristöt syrjäyttävät yksintulleita turvapaikanhakijanuoria
Vaikka koulutuksessa puhutaan osallisuudesta ja yhdenvertaisesta osallistumisesta, käytännöt johtavat usein sosiaaliseen syrjäytymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten koulun eriytetyt oppimisympäristöt erottavat yksin tulleet turvapaikanhakijanuoret muista oppilaista ja estävät heidän sosiaalisen osallistumisensa. Tulokset osoittavat, että hyviksi tarkoitetut käytännöt voivat muodostaa syrjivän verkoston, joka vaikeuttaa nuorten yhdenvertaista osallistumista kouluyhteisössä. (Kauhanen ym. 2023)
Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten tarpeet läheisiin ihmissuhteisiin jäävät usein huomiotta
Viranomaisten käytännöt eivät huomioi riittävästi lasten tarpeita läheisiin ihmissuhteisiin. Lasten pyrkimyksiä luoda merkityksellisiä ja rakkaudellisia ihmissuhteita rajoittavat ne samat instituutiot, joiden tehtävänä on suojella heitä. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteiden syntymistä ja ylläpitämistä. Toisaalta läheisiä siteitä voi syntyä, kun ihmiset panostavat niihin aktiivisesti. (Kauhanen ym. 2022)
>> Tutustu julkaisuun
Terveys ja hyvinvointi
Matalat tulot ja ulkomaalaistausta lisäsivät COVID-19-riskiä Suomessa
Suomessa COVID-19-infektioiden ja vakavien tautitapausten riski oli suurin matalatuloisissa kotitalouksissa. Ero johtuu pääosin ulkomaalaistaustaisista henkilöistä. Kotitalouksien sisällä tartunnat ja tautimuodot keskittyvät vahvasti, mikä korostaa kotitalouksien merkitystä tartuntojen ehkäisyssä. Matalan tulotason kotitalouksissa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden erityinen haavoittuvuus edellyttää kohdennettuja ennaltaehkäiseviä toimia. (Saarinen ym. 2022)
>> Tutustu julkaisuun
Maahanmuutto ja ikä selittävät muistieroja Virossa
Vastoin niin sanottua terve maahanmuuttaja -ilmiötä, keski-ikäiset ja sitä vanhemmat Venäjän-taustaisilla virolaisilla on heikompi muisti kuin virolaisilla, mutta heidän muistinsa ei eroa Venäjällä asuvien venäläisten muistista. Erot ryhmien välillä häviävät, kun otetaan huomioon maahanmuuton ajankohta. Tulokset viittaavat siihen, että maahanmuutto vaikuttaa enemmän lyhyeen muistiin kuin kielellisiin taitoihin, ja suurin osa eroista selittyy ikäerolla. (Abuladze ym. 2023)
>> Tutustu julkaisuun
Maahanmuuttajien ja kantaväestön pitkäaikaissairaudet kehittyvät eri tavoin asumisjärjestelyistä riippuen
Perheen kanssa asuminen ennustaa parempaa terveyttä. Tämä pitää paikkansa syntyperäisillä miehillä ja naisilla, joilla sairaudet lisääntyvät iän myötä hitaammin, jos he asuvat kumppanin kanssa. Maahanmuuttajilla, ja erityisesti matalan tulotason maista tulevilla naisilla, puolison tai kumppanin kanssa asuminen on heikommin yhteydessä hyvään terveyteen. (Jang ym. 2023)
Ikääntyvien maahanmuuttajien pitkäaikaissairaudet vaihtelevat alkuperä- ja kohdemaan mukaan
Maahanmuuttajilla on enemmän pitkäaikaissairauksia kuin syntyperäisillä eurooppalaisilla, mutta erot kapenevat 65 ikävuoden jälkeen. Amerikasta, Aasiasta ja Oseaniasta tulleilla maahanmuuttajilla sekä Itä-Euroopan maissa asuvilla maahanmuuttajilla kertyy hitaammin pitkäaikaissairauksia kuin muualta lähteneiltä tai muualla asuvilla. (Jang ym. 2023)
Maahanmuuttaneet käyttävät terveyspalveluja valtaväestöä vähemmän
Maahanmuuttaneet käyttävät erikoissairaanhoitoa vähemmän kuin suomalaistaustaiset. Osittain erot voivat johtua eroista tarpeessa, mutta myös rakenteellisista ja kulttuurisista esteistä palvelujen saavutettavuudessa. (Kuusinen & Vaalavuo 2023)
Palvelukohtaamiset voivat vahvistaa maahanmuuttajaäitien luottamusta
Luottamus vahvistuu, kun maahanmuuttajaäitien palvelukohtaamiset ovat selkeitä, kunnioittavia ja yhteisöllisyyttä rakentavia. He kuitenkin kohtaavat usein esteitä hyvinvointipalveluihin pääsyssä ja heidän äänensä kuuluu harvoin palveluiden kehittämisessä. Silti he ovat keskeisiä lastensa hyvinvoinnin ja luottamuksen rakentajia. (Chan ym. 2025)
Osallisuus ja yhteisöt
Tulot ja koulutus vahvasti yhteydessä maahanmuuttajien sosiaalisten verkostojen rakentumiseen
Korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on yleensä laajat sosiaaliset suhteet ja runsaasti sosiaalista pääomaa. Sen sijaan matalasti koulutettujen maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet ovat usein huomattavasti kapeampialaiset. Hyvä tulotaso nousee esiin tärkeimpänä tekijänä. Uudessa kotimaassa saatu koulutus näyttää hyödyttävän erityisesti matalammin koulutettujen maahanmuuttajien sosiaalisten suhteiden muodostumista. (Tuominen ym. 2023)
>> Tutustu julkaisuun
Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus lapsiköyhyydessä kasvanut selvästi
Vaikka ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski on laskenut, ero suomalaistaustaisiin on yhä suuri. Vuonna 2019 köyhyysriski oli ulkomailla syntyneillä yli nelinkertainen. Heidän osuutensa kaikista köyhistä lapsista on kasvanut, mikä kertoo lapsiköyhyyden rakenteen muutoksesta Suomessa. (Rintala ym. 2023)
Antirasistiset podcastit tekevät arjen rasismin näkyväksi ja vahvistavat luottamusta
Nuorten aikuisten tuottamat podcastit tekevät arjen ja instituutioiden syrjinnän näkyväksi optimistisella ja toimijuutta korostavalla otteella. Keskusteluissa rakentuu kolme luottamusta vahvistavaa strategiaa: toisen asemaan asettuminen, historiallinen tietoisuus ja voimaannuttava elämäntarinan jakaminen. Näiden kautta podcastit tarjoavat mallin arjen antirasistiselle toiminnalle ja ennakkoluulojen haastamiselle. (Kähäri 2025)
Vastaanottokeskus muutti paikallista kuuluvuuden tunnetta
Kauhavan vastaanottokeskuksen perustaminen johti paikkakunnan tilojen ja identiteettien uudelleenmäärittelyyn. Uudet yhteisöllisyyden ja kuulumisen muodot sekä paikalliset kiistat syntyivät ihmisten aktiivisen toiminnan ja toisten mukaan ottamisen kautta. Nämä voivat sekä vahvistaa että haastaa yhteisön rajoja ja paikan merkityksiä. (Välimaa ym. 2022)
>> Tutustu julkaisuun
Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset
Virallisen tiedon riskit ja harhaanjohtavuus
Virallinen tieto voi muuttua misinformaatioksi, jos se on vanhentunutta, ristiriitaista, puutteellista tai koetaan pelotteluna. Syitä tähän ovat muun muassa rakenteelliset esteet, vaikea kieli ja epäselvät asiakaskohtaamiset. Selkeä, kohdennettu ja henkilökohtainen tiedonanto voi vähentää virheellisen tiedon riskiä ja parantaa tiedon saavutettavuutta. (Ruokolainen ym. 2023)
Teeman julkaisut listattuna
Tutkimusjulkaisut
Abuladze, A., Tooding, L.-M., & Pulk, K. (2023). Migration and age explain memory differences in Estonia. Frontiers in Public Health, 11, 1058578.
https://doi.org/10.3389/fpubh.2023.1058578
Alho, J., Kangasharju, A., Lassila., Valkonen, T. (2023). ”Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys – taloudellisten vaikutusten arviointia”. ETLA Raportti No 132.
https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-132.pdf
Alho, J. (2024). ”Pohdintaa Suomen väestöennusteen oletuksista poikkeusvuonna 2024”. ETLA Muistio nro 142. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-142.pdf
Chan, L., & Sundbäck, L. (2025). Trust as a bridge: Strengthening institutional encounters in welfare services to support migrant stay-at-home mothers. Mobile Futures Policy Brief, 4/2025.
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092297208
Dergacheva, Y. (2025). Promise of Gender Equality, Disrupted: Finnish Working Life in Experiences of Migrant Women. Retfærd, 48(2), 34–54. https://www.scup.com/doi/abs/10.18261/ret.48.2.3
Dergacheva, Y., & Kang, D. (2024). Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden henkinen hyvinvointi vaatii parempaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta. (Mobile Futures Policy Brief 2/2024). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091773454
Erlandsson, A. (2023). Gendered ethnic discrimination and the role of recruiter gender. A field experiment. Acta Sociologica, 67(2), 232-250. https://doi.org/10.1177/00016993231201482
Erlandsson, A. (2022). Ruotsissa työnantajat syrjivät työnhakijoita, joiden nimi kuulostaa ulkomaalaiselta – syrjinnästä sukupuolen tai vanhemmuuden perusteella ei yleisesti merkkejä. [Tietoa päätösten tueksi 3/2022]. FLUX-konsortio. Turun yliopisto. https://fluxconsortium.fi/fi/ruotsissa-tyonantajat-syrjivat-tyonhakijoita-joiden-nimi-kuulostaa-ulkomaalaiselta-syrjinnasta-sukupuolen-tai-vanhemmuuden-perusteella-ei-yleisesti-merkkeja/
Heikkilä, M. and Kmak, M. (2025) ‘The Women of Al-Hol: Deservingness and the Politics of Vulnerability and Security’, Nordic Journal of Migration Research, 15(2), p. 4.
https://doi.org/10.33134/njmr.688
Jang, S. Y., Oksuzyan, A., Myrskylä, M., van Lenthe, F. J., & Loi, S. (2023). Healthy immigrants, unhealthy ageing? Analysis of health decline among older migrants and natives across European countries. SSM – Population Health, 23, 101478.
https://doi.org/10.1016/j.ssmph.2023.101478
Jang, S. Y., Myrskylä, M., van Lenthe, F. J., Loi, S., & Oksuzyan, A. (2023, October). Living arrangements and the speed of chronic disease accumulation among older migrants and natives. European Journal of Public Health, 33(Supplement 2), ckad160.340. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad160.340
Kauhanen, I., Kaukko, M., & Lanas, M. (2022). Pockets of love. Unaccompanied children in institutional care in Finland. Children and Youth Services Review, 141, 106621. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2022.106621
Kauhanen, I., Lanas, M., & Kaukko, M. (2023). (Im)possibilities of parity of participation in school settings in the lives of unaccompanied youth. International Journal of Inclusive Education, 28(14), 3422–3436. https://doi.org/10.1080/13603116.2023.2287474
Kauppi JJ, Chapman SN, Pettay JE, Lahdenperä M, Lummaa V, Loehr J. Sex, age, and family structure influence dispersal behaviour after a forced migration. Evolutionary Human Sciences. 2023;5:e21. https://doi.org/10.1080/13603116.2023.2287474
Kähäri, O. (2025). “Not by preaching” but storytelling: Anti-racist podcast production in Finland in the European context. Ethnic and Racial Studies, 48(3), 513–532. https://doi.org/10.1080/01419870.2025.2531300
Kuusinen, J., & Vaalavuo, M. (2023). Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluja vähemmän tarpeesta huolimatta. THL Raportti.
https://www.julkari.fi/handle/10024/146731
Leinonen, J., Tervonen, M., Frøland, H.O., Hoffmann, C., Jalagin, S., Jønsson, H.V. and Thor Tureby, M. (eds) (2025) Forced Migrants in Nordic Histories. Helsinki: Helsinki University Press.
https://doi.org/10.33134/HUP-32
Olakivi A, Kouvonen A, Koskinen A, Kemppainen L, Kokkinen L, Väänänen A. Sickness absence among migrant and non-migrant care workers in Finland: A register-based follow-up study. Scandinavian Journal of Public Health. 2023;52(5):539-546. https://doi.org/10.1177/14034948231168434
Palander, J. (2024). Julkinen oikeusapu turvapaikka-asioissa edellyttää resursseja ja yhteistyötä. (Mobile Futures Policy Brief. 3/2024)
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216102966
Phillips, S. (2023). Nordic Exceptionalism or a Well-Trodden Path? Asylum Policy Lessons From the US and Australia. Retfaerd: Nordisk Juridisk Tidsskrift. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051244005
Phillips, S., & Kmak, M. (2024). Deterrence as legal innovation: Management of unwanted mobilities and the future of refugee protection. In N. Kohtamäki, E. Peuker, & N. Zaun (Eds.), Innovative public governance in times of crisis (pp. 89–109). https://doi.org/10.5771/9783748944874-89
Phillips, S. (2024). Kansainvälinen oikeus ja turvapaikan hakeminen Suomen itärajalla. (Mobile Futures Policy Brief, 1/2024)
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024080663889
Rintala, L., Sirniö, O., Vaalavuo, M. (2023). Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus köyhyysriskissä olevista lapsista on kasvanut. THL Raportti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-130-6
Ruokolainen, H., Widén, G., & Eskola, E.-L. (2023). How and why does official information become misinformation? A typology of official misinformation. Library & Information Science Research, 45(2), Article 101237.
https://doi.org/10.1016/j.lisr.2023.101237
Saarinen, S., Moustgaard, H., Remes, H., Sallinen, R., & Martikainen, P. (2022). Income differences in COVID-19 incidence and severity in Finland among people with foreign and native background: A population-based cohort study of individuals nested within households. PLOS Medicine, 19(8), e1004038.
https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1004038
Sortheix, F. M., Weber, W., Lilleoja, L., Renvik, T.-A., & Sánchez-Montijano, E. (2023). Arab Mediterranean youth’s values: The role of values and value congruence on intentions to emigrate. International Journal of Intercultural Relations, 93, Article 101758. https://doi.org/10.1016/j.ijintrel.2023.101758
Toivanen, M., Gluschkoff, K., Bergbom, M., & Väänänen, A. (2023) Koulutettujen työttömien ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyyspolut. Yhteiskuntapolitiikka 88(1), 32–44. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021627532
Tuominen, M., Kilpi-Jakonen, E., García Velázquez, R., Castaneda, A., & Kuusio, H. (2023). Building social capital in a new home country: A closer look into the predictors of bonding and bridging relationships of migrant populations at different education levels. Migration Studies, 11(4), 598-630. https://doi.org/10.1093/migration/mnad022
Vaalavuo, M., & Rask, S. (2025). Earnings development among new immigrants in Finland: Does a native-born partner enhance economic integration? European Sociological Review, 41(4), 500–515. https://doi.org/10.1093/esr/jcae038
Vanhanen, S., & Turjanmaa, E. (2025). Työyhteisön vastaanottavuus ja toimivat käytännöt – Näin rakennamme hyvinvointia monimuotoisessa työelämässä (Mobile Futures Policy Brief 5/2025). Åbo Akademi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251104105170
Välimaa, M., Vähä-Savo, V., & Hiitola, J. (2023). Enroling around — Reconfiguring place and space in the wake of a new reception centre in a small rural town. Population, Space and Place, 29(3), Article e2623. https://doi.org/10.1002/psp.2623