Työllistymistä tulisi edistää kohdennetuilla toimilla

17.11.2025

Väestörakenteen muutoksen seurauksena työikäisten määrä pienenee. Työttömien mahdollisuuksia työllistyä tulisikin edistää ja työkyvystä huolehtia läpi työuran. Tiistaina 11. marraskuuta järjestetyssä Demography Talks -webinaarissa tutkijat kertoivat, mitkä tekijät edistävät työllistymistä. Tärkeimmäksi keinoksi he nostivat toimien paremman kohdentamisen erilaisille ryhmille.

VATT:in tutkimusprofessori ja SustAgeable-hankkeen tutkija Tomi Kyyrä kävi webinaarin aluksi läpi viime vuosikymmenen aikana tapahtuneita merkittäviä muutoksia työllisyyspolitiikassa.

– Iso muutos on ollut työttömyyseläkeputken lakkauttaminen. Toinen merkittävä muutos ovat olleet ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdyt heikennykset. Suuri muutos on myös tuore uudistus, jossa työvoimapalvelut siirrettiin valtiolta kunnille, Kyyrä luetteli.

Taloudellisilla kannustimilla voidaan lisätä osallistumista toimenpiteisiin

Kyyrä käsitteli puheenvuorossaan aktiivisen työvoimapolitiikan vaikutuksia työllistymiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vaikuttavuutta voidaan parantaa lisäämällä pakollisten toimenpiteiden määrää ja yhdistämällä ne sanktioihin. Vuoden 2005 työllistymisohjelman lähestymistapa oli kuitenkin päinvastainen. Kyseessä oli vapaaehtoinen ohjelma irtisanotuille, joilla oli vähintään kolme vuotta työhistoriaa taustalla.

Kyyrä esitteli toteuttamaansa tutkimusta ohjelman vaikutuksista. Ohjelmassa laadittiin työllistymissuunnitelma irtisanomisaikana tai työttömyyden alussa. Lisäksi maksettiin 20 päivän ja suunnitelmassa sovittujen koulutusjaksojen ajalta työllistymisohjelmalisää. Tutkimusasetelmassa verrattiin irtisanottuja työttömiin, joiden määräaikainen työsuhde oli päättynyt ennen ja jälkeen uudistusta.

Ohjelma osoittautui varsin suosituksi. Sen seurauksena työllisyyssuunnitelman teko aikaistui ja työttömyyden aikaiset kontaktit virkailijoihin tuplaantuivat. Mutta ohjelmalla ei lopulta ollut vaikutusta työttömyyden kestoon eikä työllisyyteen kahden vuoden seurantajaksolla. Se lisäsi ainoastaan koulutukseen osallistumista.

– Taloudellisilla kannustimilla voidaan lisätä toimenpiteille osallistumista, mutta se ei automaattisesti nopeuta työllistymistä. Työllistymisen nopeuttaminen edellyttäisi myös toimenpiteiden parempaa kohdentamista, totesi Kyyrä.

Terveysongelmat hankaloittavat työllistymistä monin tavoin

Erikoistutkija Laura Salonen Työterveyslaitokselta ja LIFECON-hankkeesta käsitteli omassa puheenvuorossaan terveyden ja työkyvyttömyyden ongelmia, jotka ovat yleisiä työttömillä.

OECD:n mukaan lähes 90 prosentilla Suomen pitkäaikaistyöttömistä on useampi kuin yksi työllistymistä haittaava este. Lähes puolella esteen syy on terveydellinen.

– Terveyden ja työllistymisen suhde on kaksisuuntainen, työttömyys voi heikentää terveyttä ja toisaalta terveysongelmat voivat johtaa työttömyyteen, Salonen esitti.

Terveysongelmat hankaloittavat työnhakijan jaksamista ja työnhakemista, alentavat työkykyä ja heikentävät rekrytointimahdollisuuksia. Lisäksi ne kasvattavat riskiä katkonaiselle uralle ja nostavat irtisanotuksi tulemisen riskiä.

Työttömien terveysongelmien kartoittamiseen on erilaisia mittareita, ja ongelmien laatu ja määrä vaihtelevatkin hieman eri mittareita tarkastellessa. Työvoimapalveluissa yleisimpiä diagnooseja ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt.

– Kaikista diagnoosiryhmistä etenkin mielenterveyden häiriöt vaikeuttavat työllistymistä, Salonen painotti.

Tukitoimia on kattavasti, mutta parantamisen varaa on

Työvoimapalveluissa tulisi huomioida myös henkilön terveydentila työmahdollisuuksien kartoittamisen lisäksi. Työttömille on tarjolla esimerkiksi työttömien terveystarkastukset, mutta näissä palveluissa on saatavuusongelmia ja resurssipulaa.

Toimivia toimenpiteitä ovat myös tuettu työllistäminen, monialainen yhteistyön tuki ja työkykykoordinaattorit.

– Tutkimus osoittaa, että tehokkaat tukitoimet ovat yksilöllistä sekä monialaista ja niitä on saatavilla jo varhaisessa vaiheessa, kiteytti Salonen.

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT), SustAgeable-hanke, tomi.kyyra(at)vatt.fi, puh. 040 304 5542

Erikoistutkija Laura Salonen, Työterveyslaitos (TTL), LIFECON-hanke, laura.salonen(at)ttl.fi, puh. +358 50 520 8256

Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen, DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, susan.kuivalainen(at)etk.fi, puh. 050 512 0062

Artikkelit

Kyyrä, T. & Verho, J. (2025): Do Financial Incentives for Training and Caseworker Meetings Enhance Re-employment? VATT Working Papers 178.

Reini K, Forsman K. A, Wahlbeck K. Mielenterveyden ja työttömyyden välinen yhteys. Mitä kertovat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset. Yhteiskuntapolitiikka. 2018;83(4).

Juvonen-Posti P, Saikku P, Turunen J. Työikäisten monialaisille palveluille politiikkarajat ylittävä strategia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta; 2020 (23).

Ervasti J, Kausto J, Leino-Arjas P, Turunen J, Varje P, Väänänen A. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja. 2022(7).