Lapsuuden merkitys hyvinvointiin
Lapsuuden aikaisilla olosuhteilla on monenlaisia pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja elämänkulkuun. Ikääntyvässä yhteiskunnassa korostuu lapsuuden olosuhteiden merkitys. Panostamalla lasten hyvinvointiin rakennetaan kestävä tulevaisuuden yhteiskunta.
Tältä sivulta löydät DEMOGRAPHY-ohjelmassa tehtyjä tutkimuksia, jotka tarkastelevat lapsuuden merkitystä terveydelle, perhesuhteiden vaikutusta hyvinvointiin sekä varhaisten riskitekijöiden yhteyksiä myöhempään elämään.
Tutkimustulokset tarjoavat ajankohtaista ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille ja kaikille, joita kiinnostaa lapsuuden olosuhteiden yhteys hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Ne auttavat ymmärtämään, miten varhaiset elinolosuhteet muovaavat terveyttä ja sosiaalisia suhteita myöhemmin elämässä.
Tutkimustulokset
Lapsuuden olosuhteet ja hyvinvointi
Päihteille altistuminen ennen syntymää yhteydessä nuoren toimeentulovaikeuksiin
Pitkäaikaisen toimeentulotuen saaminen oli yleisempää niillä nuorilla, jotka olivat altistuneet päihteille ennen syntymäänsä kuin nuorilla, joilla ei ollut altistusta. Ero selittyi äidin toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuudella ja sijaishuollolla ja jossain määrin myös nuoren mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöillä. Toimeentulotuen pitkäaikainen saanti nuorilla heijastaa äidin päihteiden väärinkäyttöä ja äidin taloudellista tilannetta sekä hoidon epävakautta lapsuudessa. (Nissinen ym. 2023)
Vanhempien eron ja lapsen koulutuksen yhteys ei ole muuttunut vuosien varrella – yhä negatiivinen
Vanhempien ero on yhteydessä lapsen matalampaan koulutustasoon, ja tämä yhteys on pysynyt lähes muuttumattomana vuosien varrella (1987–2003 syntymäkohorteilla). Yhteys on samankaltainen riippumatta siitä, elivätkö vanhemmat ennen eroa avo- vai avioliitossa tai millaisesta sosioekonomisesta taustasta lapsi tulee. Vaikka suhtautuminen eroihin on ajan myötä mahdollisesti muuttunut myönteisemmäksi, vanhempien eron yhteys lasten koulutukseen ei ole heikentynyt. (Kailaheimo-Lönnqvist ym. 2025)
Vanhempien rikollisuus yhteydessä lasten matalampaan koulutuksen
Vanhempien rikollisuus on yhteydessä lasten matalampaan koulutukseen niin perusasteelta korkea-asteelle. Vahvimmat negatiiviset yhteydet havaittiin vanhempien väkivaltarikoksissa ja vankeustuomioissa, kun taas ei-väkivaltaisen rikollisuuden yhteys koulutukseen oli heikoin. Äidin ja isän rikollisuuden vaikutuksetolivat pääosin samankaltaisia. Perhetason havaitsemattomat tekijät selittivät osan yhteyksistä, mutta eivät poistaneet niitä kokonaan. Tulokset korostavat, että jos koulutuksellista eriarvoisuutta halutaan vähentää, niin tukea tulisi kohdentaa lapsille, joiden vanhempi on tehnyt rikoksen. (Kailaheimo-Lönnqvist ym. 2022)
Vanhempien sosiaalisuus yhteydessä nuorten sosiaaliseen pääomaan
Vanhempien sosiaalisuus toimii mallina nuorten sosiaalisuudelle ja on siten yhteydessä nuorten sosiaaliseen pääomaan. Perheen sosioekonominen asema liittyy nuorten taipumukseen vastavuoroiseen auttamiseen, mutta tämä yhteys kulkee vanhempien sosiaalisen pääoman kautta. Huono-osaisemmalla asuinalueella kasvaminen heijastuu nuorten vähäisempään luottamukseen ja heikompaan taipumukseen ottaa vastaan apua. (Tuominen & Tikkanen 2023)
Lapsuuden aikaisilla elinolosuhteilla yhteys muistisairauden riskiin
Sosioekonomisella huono-osaisuudella lapsuudessa oli yhteys muistisairauden riskiin. Kohonnut muistisairauden riski havaittiin henkilöillä, jotka olivat lapsena asuneet ahtaasti tai asuneet perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja. Myös asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä. Erityisesti asumisen ahtauden yhteys muistisairauden riskiin liittyi osin lasten matalampaan sosioekonomiseen asemaan aikuisena. (Korhonen ym. 2023)
Lapsuuden olot yhteydessä vanhuuden terveyteen – Itä- ja Länsi-Euroopassa eri tavoin
Huono sosioekonominen asema lapsuudessa ja aikuisuudessa sekä elämän varrella koettu nälkä heikentävät terveyttä vanhuudessa kaikkialla Euroopassa. Itäeurooppalaiset raportoivat heikompaa koettua terveyttä ja toimintakykyä kuin länsieurooppalaiset, vaikka heidän kognitiivinen toimintakykynsä oli hieman parempi. Tulokset korostavat tarvetta pitkäjänteiselle sosiaalipolitiikalle, joka ehkäisee varhaiselämän haittoja ja kaventaa terveyseroja ikääntyvässä Euroopassa. (Sakkeus ym. 2023)
Perhesuhteiden merkitys elämänkulkuun
Lapsuudenkodin kokemukset yhteydessä aikuisiän ihanteelliseen lapsilukuun
Useammat sisarukset liittyvät korkeampaan toivottuun lapsimäärään, kun taas yksinhuoltajaperheessä kasvaminen ja kielteiset kokemukset vanhemmista liittyivät pienempään toivottuun lapsimäärään. Nämä yhteydet näkyivät etenkin niillä, joilla ei ollut omia lapsia. Tulokset korostavat lapsuudenkodin emotionaalisten ja rakenteellisten tekijöiden merkitystä perhetoiveiden muodostumisessa. (Karhunen ym. 2023)
Sosioekonominen tausta yhteydessä avioliitto-odotuksiin
Brittiläisten nuorten odotukset ja asenteet parisuhteita ja avioitumista kohtaan vaihtelivat vanhempien sosioekonomisen taustan mukaan: heikommasta taustasta tulevat nuoret pitivät avioitumista selvästi epätodennäköisempänä kuin parempiosaiset. Eroja ei kuitenkaan havaittu avoliitto-odotuksissa. Vähiten etuoikeutetuilla oli myös epävarmuutta ihanteellisesta avioliittoiästä. Näitä eroja selittivät osin perhemuoto nuoruudessa (esim. yksinhuoltajaperhe). Koulutusorientoituneisuus selitti eroja vain vähäisessä määrin. (Palumbo ym. 2024)
Yhdessä asuminen lapsuudessa lisää isäpuolten antamaa tukea aikuisille lapsille
Sekä erillään asuvat isät että isäpuolet tukivat lapsiaan sitä enemmän, mitä kauemmin he olivat asuneet yhdessä lapsen kanssa. Biologiset isät, jotka olivat edelleen parisuhteessa äidin kanssa, panostivat eniten, ja isäpuolet vähiten. Yhteisasumisen vaikutus oli voimakkaampi isäpuolilla kuin eronneilla isillä. Tutkimus toteutettiin saksalaisella aineistolla. (Pettay ym. 2023)
Äidin puolen isoäidin tuki suojaa varhaiselämän haitallisilta kokemuksilta
Lapsuuden epäsuotuisissa olosuhteissa äidin puoleisten isoäitien tuki voi parantaa lasten hyvinvointia. Vaikutukset voivat ulottua myös aikuisikään asti. Englantilaisia ja walesilaisia nuoria käsitelleessä tutkimuksessa äidin puoleisten isoäitien tuki vähensi tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia, jos lapset olivat kohdanneet useita varhaiselämän vastoinkäymisiä. Muiden isovanhempien tuella ei havaittu vastaavaa vaikutusta. (Helle ym. 2024)
Varhaiset riskitekijät
Syntymäpituus yhteydessä koulumenestykseen
Syntymäpituuden yhteys koulumenestykseen 16-vuotiaana oli vahvempi kuin syntymäpainon tai painoindeksin yhteys. Pituuden ja koulumenestyksen yhteys oli selkeimmin havaittavissa perheissä, joissa sosioekonominen asema oli matala. Tulokset viittaavat siihen, että syntymäpituus voi heijastella raskaudenaikaisia tekijöitä, joilla on merkitystä kognitiiviselle kehitykselle. (Silventoinen ym. 2023)
Raskaudenaikaiset tekijät yhteydessä lasten syömishäiriöihin
Tietyt raskauden aikaiset ja syntymään liittyvät tekijät olivat yhteydessä syömishäiriöiden riskiin lapsuudessa. Esimerkiksi ennenaikaisuus, pieni syntymäpaino ja äidin tulehdukselliset sairaudet lisäsivät riskiä erityisesti anoreksia nervosaan ja muuhun, määrittelemättömään syömishäiriöön. Yhteydet vaihtelivat syömishäiriötyypin ja lapsen sukupuolen mukaan, mikä korostaa tarkempien alaryhmäanalyysien tärkeyttä. (Ozsvar ym. 2023)
Isän raskaudenaikaisella painolla ja ruokavaliolla ei yhteyttä lapsen syntymäpainoon ja -pituuteen
Tulokset osoittivat, ettei isän painoindeksi (BMI) tai ruokavalio raskausaikana ollut yhteydessä lapsen syntymämittoihin, kun muut vanhempien ominaisuudet otettiin huomioon. (Kearns ym. 2025)
Äitien neurologiset ja psyykkiset sairaudet yhteydessä lasten tapaturmariskiin varhaislapsuudessa
Yhteys havaittiin kaikissa ikäryhmissä ja eri tapaturmatyypeissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa äitien sairaudet ja huomioida perheiden tuen tarpeet. Tutkimuksessa käytettiin Suomen väestörekisteritietoja vuosilta 2000–2017, jossa oli yhdistetty 1 369 325 lasta heidän biologiin äiteihinsä. (Tanskanen ym. 2023)
Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten terveys ja kehitys: kirjallisuuskatsaus
Aiempiin tutkimuksiin perustuvan katsauksen mukaan hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneet lapset ovat suuremmassa riskissä syntyä ennenaikaisesti tai pienipainoisina verrattuna luonnollisesti alkunsa saaneisiin lapsiin, mihin erityisesti monisikiöraskaudet vaikuttavat. Myöhemmät fyysiset, kognitiiviset ja psyykkiset kehitystulokset ovat kuitenkin keskimäärin samanlaisia tai parempia kuin verrokeilla, mikä voi selittyä vanhempien edullisella sosioekonomisella asemalla. Joitakin viitteitä on kuitenkin myös näiden lasten kohonneesta mielenterveysriskistä, minkä vuoksi heidän hyvinvointiaan tulisi seurata pitkittäistutkimuksin. (Goisis & Myrskylä 2021)
Hedelmöityshoitojen ja syntymäterveyden yhteydet: sisaruusanalyysi utahilaisella aineistolla
Hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneet vauvat painoivat vähemmän, syntyivät aikaisemmin ja olivat suuremmassa riskissä alipainoon, ennenaikaiseen syntymään ja pieneen syntymäpainoon suhteessa raskausikään verrattuna luonnollisesti hedelmöittyneisiin vauvoihin. Sisaruusvertailuissa erot olivat vähäisiä ja tilastollisesti merkityksettömiä, mikä viittaa siihen, että riskit eivät johdu itse hedelmöityshoidoista vaan todennäköisesti muista taustatekijöistä. (Pelikh ym. 2022)
Hedelmöityshoidoilla syntyneillä lapsilla suurentunut riski murrosiän häiriöihin
Laajassa pohjoismaisessa rekisteritutkimuksessa hedelmöityshoidoilla syntyneillä lapsilla riski mielenterveysongelmiin oli noin 1,5-kertainen verrattuna luonnollisesti syntyneisiin lapsiin. Lisätutkimusta tarvitaan, sillä murrosiän alkamiseen vaikuttavat monet tekijät, eikä kaikkia taustatekijöitä voitu tässä huomioida. (Klemetti ym. 2022)
Vihreä elinympäristö yhteydessä äidinmaidon suotuisiin ominaisuuksiin
Tutkimus osoittaa, että äidin asuinympäristön vihreys ja luonnon monimuotoisuus ovat yhteydessä äidinmaidon oligosakkaridien koostumukseen. Monimuotoisempi kasvillisuus lisää HMO-yhdisteiden kirjoa, joilla on merkitystä vauvan immuunipuolustukselle ja suolistomikrobeille. Tulokset viittaavat siihen, että vihreä elinympäristö voi vaikuttaa lapsen terveyteen imetyksen kautta. (Lahdenperä ym. 2023)
Teeman julkaisut listattuna
Tutkimusjulkaisut
Goisis, A., & Myrskylä, M. (2021). Well-being of children born after medically assisted reproduction. Gynäkologe, 54, 917–921.
Helle, S., Tanskanen, A. O., Coall, D. A., Perry, G., Daly, M., & Danielsbacka, M. (2024). Investment by maternal grandmother buffers children against the impacts of adverse early life experiences. Scientific Reports, 14, 6815.
Kailaheimo-Lönnqvist, S., Jalovaara, M., & Myrskylä, M. (2025). Parental separation and children’s education—Changes over time? European Journal of Population, 41, 5.
Kailaheimo-Lönnqvist, S., Kuja-Halkola, R., Larsson, H., Lichtenstein, P., & Latvala, A. (2022). Parental criminality and children’s educational attainment: A population-based extended family study. Journal of Criminal Justice, 81, 101920.
Karhunen, O., Jokela, M., & Golovina, K. (2023). Associations between early family environment and fertility ideals. International Journal of Psychology, 58(6), 574–583.
Kearns, M. L., Lahdenperä, M., Galante, L., Rautava, S., Lagström, H., & Reynolds, C. M. (2025). Association of paternal BMI and diet during pregnancy with offspring birth measures: The STEPS study. Nutrients, 17(5), 866.
Klemetti, R., Perry, B., Aaris Henningsen, A. K., Spangmose, A. L., Pinborg, A., Opdahl, S., Romundstad, L. B., Bergh, C., Wennerholm, U. B., Tiitinen, A., & Gissler, M. (2022). Puberty disorders among ART-conceived singletons: A Nordic register study from the CoNARTaS group. Human Reproduction, 37(10), 2402–2411.
Korhonen, K., Leinonen, T., Tarkiainen, L., Einiö, E., & Martikainen, P. (2023). Childhood socio-economic circumstances and dementia: prospective register-based cohort study of adulthood socio-economic and cardiovascular health mediators. International Journal of Epidemiology, 52(2), 523–535.
Lahdenperä, M., Galante, L., Gonzales-Inca, C., Vahtera, J., Pentti, J., Rautava, S., Käyhkö, N., Yonemitsu, C., Gupta, J., Bode, L. & Lagström, H. (2023). Residential green environments are associated with human milk oligosaccharide diversity and composition. Scientific Reports 13:216.
Nissinen, N. M., Rangmar, J., Autti-Rämö, I., Gissler, M., Kahila, H., Raitasalo, K., & Sarkola, T. (2023). Financial difficulties among youth prenatally exposed to substances: a longitudinal register-based cohort study. Drugs: Education, Prevention and Policy, 31(3), 348–357.
Ozsvar, J., Gissler, M., Lavebratt, C., & Nilsson, I. A. K. (2023). Exposures during pregnancy and at birth are associated with the risk of offspring eating disorders. The International journal of eating disorders, 56(12), 2232–2249.
Palumbo, L., Berrington, A., & Eibich, P. (2024). Parental SES gradient in young Britons’ partnership expectations. Advances in Life Course Research, 61, 100630.
Pelikh, A., Smith, K., Myrskylä, M., & Goisis, A. (2022). Medically assisted reproduction treatment types. Obstetrics & Gynecology, 139(2), 211–222.
Pettay, J.E., Danielsbacka, M., Helle, S., Perry, G., Daly, M. & Tanskanen, A.O. (2023). Parental Investment by Birth Fathers and Stepfathers. Roles of Mating Effort and Childhood Co-residence Duration. Human Nature, 34, 276–294.
Sakkeus, L., Schwanitz, K., Abuladze, L. & Rudissaar, U. (2023). Life-course Factors and Later Life Health in Eastern and Western Europe. Comparative Population Studies, 48, 231−260.
Silventoinen, K., Luukkonen, J., Myrskylä, M. & Martikainen, P. (2023). Birth size, school performance and family social position: a study of 650,000 children. Pediatric Research 94, 2105–2114.
Tanskanen, A.O., Metsä-Simola, N., Volotinen, L., Danielsbacka, M., Martikainen, P. & Remes, H. (2023). Maternal psychiatric and somatic illness, and the risk of unintentional injuries in children: variation by type of maternal illness, type of injury and child age. Journal of Epidemiology and Community Health, 77, 1-6.
Tuominen, M.& Tikkanen, J. (2023). Adolescent social capital: An intergenerational resource? Journal of Adolescence 95(7), 1420–1434.