Politiikkasuositukset

Välimäki, Lammi-Taskula, Mesiäislehto ja Närvi (2024). Yhä useammat alle 3-vuotiaat osallistuvat varhaiskasvatukseen – Suomessa kehitys hitaampaa kuin muualla Euroopassa. FLUX Policy Brief 03/2024.

Gissler (2024). Lähes 6 prosenttia lapsista syntyy hedelmöityshoitojen avulla – lastensaannin myöhentyminen lisää hoitojen tarvetta. FLUX Policy Brief 04/2024.

Salmensuu ja Sihto (2024). Ikääntyvien kotihoidossa käytettävien teknologioiden oltava toimivia ja käyttäjäystävällisiäSustAgeable Policy Brief 02/2024.

Järnefelt, Kuitto, Kyyrä, Paukkeri, Ravaska ja Riekhoff. (2024). Sosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä. SustAgeable Policy Brief 01/2024.

Hellstrand, Nisén ja Myrskylä (2024). Syntyvyys laskenut jyrkimmin taloudellisesti epävarmoilla koulutusaloilla. FLUX Policy Brief 03/2024.

Härkönen, Jalovaara ja Miettinen (2023). Puolisottomien äitien ja isien työllisyys on jäänyt selvästi jälkeen puolison kanssa asuvien vanhempien työllisyydestä. FLUX Policy Brief 03/2023.

Räsänen ja Österbacka (2023). Lastenhoidon tukien uudistus voi lisätä tasa-arvoa sekä sukupuolten että sosioekonomisten ryhmien välillä. FLUX Policy Brief 02/2023.

Nisén (2023). Vanhemmuuden viivästyminen vaikuttaa eri tavoin naisten ja miesten työuriin. FLUX Policy Brief 01/2023.

Erlandsson (2022). Ruotsissa työnantajat syrjivät työnhakijoita, joiden nimi kuulostaa ulkomaalaiselta – syrjinnästä sukupuolen tai vanhemmuuden perusteella ei yleisesti merkkejä. FLUX Policy Brief 03/2022.

Hellstrand, Nisén ja Myrskylä (2022). Suomalaiset naiset saavat lapsia sekä myöhemmin että vähemmän kuin aikaisemmin. FLUX Policy Brief 02/2022.

Jalovaara ja Miettinen (2022). Korkeasti koulutetut saavat usein kaksi lasta – enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla yleistyvät sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut. FLUX Policy Brief 01/2022.