Kansainvälinen rekrytointi vaatii vastuuta ja rakenteita
Kansainvälisestä rekrytoinnista on tullut yksi keskeisimmistä maahanmuuton muodoista Suomessa. Työvoiman saatavuuden näkökulmasta se on välttämätöntä, mutta samalla siihen liittyy monimutkaisia vastuukysymyksiä. Ilman selkeitä rakenteita ja työnantajien riittäviä kyvykkyyksiä seuraukset voivat jäädä yksittäisen työntekijän harteille.
Näitä kysymyksiä käsiteltiin DEMOGRAPHY Talks -webinaarissa 9.9.2025 jossa tuotiin esille tutkimustuloksia työnantajien roolista, vastuullisuuden käytännön toteutumisesta sekä kielitaidon merkityksestä kansainvälisen rekrytoinnin onnistumisessa.
Työnantajien kyvykkyydet ovat muutoksen ytimessä
Erikoistutkija Mika Raunio (Siirtolaisuusinstituutti, Mobile Futures) korosti, että työnantajilla on keskeinen rooli ulkomailta rekrytoinnissa sekä vastaanottamisessa työpaikoille, ja siksi osaamista on vahvistettava suunnitelmallisesti.
“Vastuullisuutta ei voi olla ilman kyvykkyyttä toteuttaa toimintaa hyvällä ja laadukkaalla tavalla.” — Mika Raunio
Raunion mukaan monessa organisaatiossa asenteet kansainväliseen rekrytointiin ovat myönteisiä, mutta käytännön toteutuksessa on aukkoja: prosessit koetaan monimutkaisiksi, yhdenvertaiset urapolut eivät aina toteudu, ja muutoksen johtaminen on haastavaa. Raunio muistuttaa että rakenteet eivät muutu mikäli niihin ei kiinnitetä huomiota työn arjessa. Työnantajapalveluja on, mutta kenttä näyttäytyy pirstaleisena; palveluiden tuntemus ja niiden hyödyntäminen on osa tarvittavaa kyvykkyyttä.
Jo nyt työ- ja koulutusmarkkinoille vuosittain saapuvista ihmisistä noin 40% on vieraskielisiä. Siksi työnantajien kyvykkyyksien kehittäminen on aivan keskeistä, Raunio toteaa.
Rakenteiden puute sysää vastuun yksilölle
Erikoistutkija Linda Bäckman (Siirtolaisuusinstituutti, Mobile Futures) toi esiin käytännön havaintoja erityisesti hoiva-alalta ja kasvihuoneteollisuudesta. Kansainvälinen rekrytointi tuo mukanaan paljon hyvää, mutta sitä ei kaikissa tapauksissa toteuteta vastuullisesti. Julkisuudessa epäeettistä rekrytointia käsitellään usein yksittäisinä poikkeuksina, eikä pohdita niitä rakenteita, jotka mahdollistavat ongelmien toistumisen. Bäckman painotti, että vastuuttoman rekrytoinnin seuraukset ovat suurimmat yksilölle, joka on usein sijoittanut muuttopäätökseen valtavasti, niin taloudellisesti, ajallisesti kuin sosiaalisestikin.
On hyvä muistaa, että myös samasta maasta tulevat työntekijät muodostavat heterogeenisen ryhmän, joilla on erilaiset taustat ja syyt hakeutua Suomeen. Työperäisessä maahanmuutossa kotoutuminen jää usein yksilön vastuulle, vaikka myös tässä joukossa voi olla haavoittuvassa asemassa olevia. Haavoittuvaan asemaan voi myös joutua maahanmuuton seurauksena, esimerkiksi jos joutuu maksamaan kynnysrahaa, tai jos työnantaja ei pidä lupauksiaan.
Suuri osa työperäisistä maahanmuuttajista on perheellisiä. Perheenyhdistämiseen vaaditut tulot ovat kuitenkin niin korkeat, että niihin on vaikea yltää matalapalkkaisissa tehtävissä esimerkiksi hoiva-avustajien työssä. Jos lapset pääsevätkin Suomeen, heidänkin elämään vaikuttaa pienituloisuus. Työn ja perheen sovittaminen on tällöin vaikeaa ja kotoutuminen voi olla haastavaa. Bäckman toteaa maailman onnellisimman maan näyttäytyvän hyvin erilaisena eri ihmisten kohdalla.
Rekrytoivan tahon vastuulla on antaa oikeaa tietoa, mutta käytännössä paljon perustuu luottamukseen, ja ilman valvontaa luottamusta voidaan myös käyttää väärin. Kun rekrytointia ei säännellä, tulijoilla voi olla epärealistisia odotuksia, ja puutteellista tai virheellistä tietoa työn sisällöstä, koulutuspoluista ja kustannuksista. Monelle opiskelijalle valkenee vasta Suomessa, kuinka haasteellista on työllistyä ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Jaettu vastuu kielen oppimisesta ratkaisevassa asemassa
Keskustelussa korostui kielitaidon merkitys ja siihen liittyvä jaettu vastuu. Työpaikoilla englannin käyttö helpottaa arkea, mutta voi hidastaa suomen tai ruotsin oppimista, ellei ammattikielen oppimista tueta suunnitelmallisesti.
“Niin sanottu kielitaidottomuus ei ole staattinen tila – se kehittyy jatkuvasti. Mutta se vaatii aikaa, tukea ja rakenteita.” — Linda Bäckman
Raunion mukaan kielikoulutuksen vastuu pitää päättää selkeästi: kuuluuko se julkiselle sektorille, työnantajille vai yksilölle. Ratkaisun on lisäksi oltava pysyvä osa rakenteita, ei vain hankkeisiin sidottu väliaikainen järjestely.
Kansainvälisen rekrytoinnin ongelmakohtiin voitaisiin puuttua sääntelyllä, rekrytointiketjun vastuiden (rekrytoija–työnantaja–kumppanit–viranomaiset) selkeyttämisellä sekä realistisen tiedon varmistamisella ennen muuttopäätöstä. Yhtä tärkeää on vahvistaa työpaikkojen muutoskyvykkyyttä, jotta kansainvälinen työvoima voisi aidosti asettua osaksi suomalaista työelämää.
Lisätietoja
Erikoistutkija Mika Raunio, Siirtolaisuusinstituutti, Mobile Futures, mika.raunio(at)migrationinstitute.fi
Erikoistutkija Linda Bäckman, Siirtolaisuusinstituutti, Mobile Futures, linda.backman(at)migrationinstitute.fi
Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen, DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, susan.kuivalainen(at)etk.fi, puh. 050 512 0062
Webinaarin tallenne
Tallenne on katsottavissa Vimeo-palvelussa 26.9.2025 saakka.