Politiikkasuositus: Työllistymistä tulisi edistää kohdennetuilla toimilla

26.3.2026

Työttömien nopea työllistyminen on työvoimapolitiikan keskeinen tavoite. DEMOGRAPHY-ohjelman politiikkasuosituksen mukaan onnistunut työvoimapolitiikka vaatii työllisyyspalvelujen huolellista kohdentamista ja politiikan arviointia satunnaistetuilla kokeilla. Työttömien työkykyongelmat on tunnistettava varhain, jotta kohdentaminen onnistuu.

DEMOGRAPHY-ohjelma on julkaissut politiikkasuosituksen, jossa esitetään kolme tutkimukseen perustuvaa keinoa Suomen työvoimapolitiikan kehittämiseksi.

1. Työttömien työkyvyn haasteet on tunnistettava ajoissa

Työttömien terveyden ja työkyvyn edistäminen vaatii varhaista terveyden ja työkyvyn ongelmien tunnistamista. Palveluiden tulee olla riittävän resursoituja, oikea-aikaisia ja hyvin kohdennettuja. Työttömien terveyden ja työkyvyn edistämistä tuetaan selkeyttämällä etuus- ja palvelujärjestelmiä.

2. Porkkanan ja kepin lisäksi tarvitaan työllisyyspalveluiden tarkkaa kohdentamista

Taloudellisilla kannustimilla ja sanktioilla voidaan lisätä työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistumista, mutta se ei automaattisesti nopeuta työllistymistä. Oleellista on ohjata työttömät niille toimenpiteille, joista he hyötyvät. Siksi kannustimien ja sanktioiden rinnalle tarvitaan myös lisäpanostuksia palvelujen kohdentamisen laatuun.

3. Työvoimapolitiikan arvioinnissa on käytettävä satunnaistettuja kokeita

Työvoimapolitiikan arvioinnissa tulisi hyödyntää tutkijoiden ja politiikan toimeenpanijoiden yhdessä suunnittelemia satunnaistettuja kokeita. Niissä osallistujat jaetaan satunnaisesti joko kokeilu- tai vertailuryhmään. Vaikka satunnaistetut kokeet ovat kalliimpia kuin jälkikäteisanalyysit, niillä voidaan arvioida toimenpidekokonaisuuksia ja toimenpiteiden sivuvaikutuksia luotettavasti. Kokeita on käytetty muun muassa muissa Pohjoismaissa.

Työttömien terveystarkastukset käyttöön

Arvioiden mukaan lähes jopa puolella työttömistä työnhakijoista, erityisesti pitkäaikaistyöttömistä, on terveysongelmia, jotka rajoittavat heidän kykyään hakea ja vastaanottaa työtä.

– Esimerkiksi työttömien terveystarkastus voisi hyvin toimiessaan olla tehokas keino terveyden ja työkyvyn arviointiin sekä työkykyä tukevien palveluiden tarpeen arviointiin, muistuttaa erikoistutkija Laura Salonen Työterveyslaitoksesta ja LIFECON-hankkeesta.

Sairauspäivärahan rajallisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen hankaluus voi jättää ainoaksi vaihtoehdoksi työttömyysturvan, vaikka henkilö ei todellisuudessa olisi työkykyinen.

Taloudelliset kannustimet eivät riitä työllisyyden parantamiseen

Tutkimuksissa on todettu, että taloudelliset kannustimet voivat lisätä työvoimapalveluiden käyttöä.

–Jos työvoimapolitiikassa nojaudutaan vapaaehtoisuuteen ja kannustimiin, riskinä on, että julkiset panostukset lisäävät aktiviteettia ja kustannuksia, mutta eivät työllisyyttä. Rinnalle tarvitaan lisäpanostuksia palvelujen kohdentamisen laatuun sekä tietopohjaiseen palveluohjaukseen, painottaa Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja SustAgeable-hankkeesta.

Satunnaistetuilla kokeilla tehdään laadukasta arviointia

Aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuusarviot tehdään tyypillisesti rekisteriaineistoja hyödyntäen jälkikäteisarviointina.

– Työvoimapolitiikan arvioinnissa tulisi hyödyntää tutkijoiden ja politiikan toimeenpanijoiden yhdessä suunnittelemia satunnaistettuja kokeita. Tämä lähestymistapa on ollut käytössä Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Ranskassa, kertoo tutkimusprofessori Antti Kauhanen Etlasta ja LIFECON-hankkeesta.

Tutustu suositukseen kokonaisuudessaan (pdf)