Vapaaehtoistyö ja hoivan tarpeeseen vastaaminen vaativat ikääntyneiltä resursseja
Aktiivinen ikääntyminen mielletään usein palkkatyön tekemiseksi, mutta se voi olla myös muunlaista toimeliaisuutta, kuten vapaaehtoistyötä tai omaishoivaa. Ikääntyneiden taloudelliset resurssit kuitenkin määrittävät, miten he voivat vapaaehtoistyöhön osallistua tai hoivan tarpeeseen vastata.
DEMOGRAPHY Talks -webinaarissa 5.11.2024 käsiteltiin vapaaehtoistyötä ja omaishoivaa osana aktiivista ikääntymistä. Erikoistutkija Hans Hämäläinen NetResilience-hankkeesta kertoi aiempien tutkimusten osoittavan, että ikäihmiset auttavat monilla epävirallisilla tavoilla, esimerkiksi tarjoamalla taloudellista tukea, käytännön apua ja hoivaa sekä tekemällä vapaaehtoistyötä.
Hämäläinen kollegoineen oli selvittänyt tuoreessa tutkimuksessa, kuinka muutokset yksilöiden elämässä ovat yhteydessä muutoksiin osallistumisessa vapaaehtoistyöhön. Tutkimus oli toteutettu kyselynä, jonka vastaajia oli 19 eri Euroopan maasta. Suomi ei kuitenkaan kuulunut näiden maiden joukkoon.
Tutkimuksen tulosten mukaan eläkkeelle siirryttyään vastaajat tekivät keskimäärin useammin vapaaehtoistyötä. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys oli voimakkaampi niiden kohdalla, jotka mielsivät terveydentilansa tai taloudellisen tilanteensa hyväksi. Sitä vastoin tulokset osoittivat, että heikentynyt terveys tai heikentynyt taloudellinen tilanne vähensivät vapaaehtoistyön tekemistä. Palkkatyön lopettaminen ja lastenlasten hoitamisen aloittaminen sen sijaan lisäsivät vapaaehtoistyön tekemistä.
– On tärkeää mahdollistaa ikääntyville myös palkkatyön ulkopuolisia tapoja toimeliaisuuteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Vapaaehtoistyö on yksi mahdollisista toimeliaisuuden muodoista, esitti Hämäläinen.
Hoivan tarpeeseen vastaaminen vaatii myös talouden lukutaitoa
– Omaishoitajana toimiminen on erittäin aktiivista ikääntymistä, totesi apulaisprofessori Minna Zechner SustAgeable-hankkeesta.
Viime vuosina hoivapalveluiden saatavuus on heikentynyt. Myös omaishoidon tuen kattavuus on pienentynyt. Samaan aikaan kotona asuvien 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on kasvanut. Onkin arvioitu, että lähes puolet suomalaisista auttaa tai hoivaa läheistään. On myös hyvin todennäköistä, että omaishoivan kysyntä tulee kasvamaan.
– Hoivan tarpeeseen on siis vastattava ja tästä aiheutuu kustannuksia, täsmensi Zechner.
Hän on yhdessä kollegoineen tarkastellut talouden lukutaitoa hoivan kontekstissa haastattelemalla hoivaa tarvitsevia ikääntyneitä sekä heidän omaishoitajiltaan. Tarkastelun kohteena ovat olleet yksilötason hoivakustannukset.
Haastatteluissa ilmeni, että hoivan tarve kasvattaa monia päivittäisiä kustannuksia ja synnyttää uusia kustannuksia, joita tulee sovittaa osaksi taloudenpitoa. Haastatteluissa tuli esiin myös, että hoivakustannuksia koskevia valintoja tehdessään haastateltavat tavoittelivat mahdollisimman normaalia arkea ja hoivan tarpeesta aiheutuneiden ei toivottujen muutosten häivyttämistä arjessa.
Erityisesti keski- ja hyvätuloiset haastateltavat turvautuivat arjen sujuvuuden lisäämiseksi yksityisiin palveluihin, joihin pääsy koettiin usein julkista puolta toimivammiksi. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan hyvin pienituloisilla ole. Lisäksi ilmeni, että useat haastateltavat kokivat erilaisten etuuksien ja palveluiden hakemisen taitoa vaativaksi.
– Hoivatarpeeseen vastaaminen siis aikaansaa uusia taloudellisia kustannuksia, joita kattavat erityisesti hoivaa tarvitsevat iäkkäät henkilöt ja heidän läheisensä. Hoivakustannusten kattaminen vaatii siten paitsi resursseja, myös talouden lukutaitoa, painotti Zechner esityksensä lopussa.
Lisätiedot:
Hans Hämäläinen, erikoistutkija, Turun yliopisto, Netresilience-hanke ja Tutkimuskeskus INVEST, hans.hamalainen[at]utu.fi
Minna Zechner, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, SustAgeable-hanke, minna.zecher[at]helsinki.fi
Susan Kuivalainen, ohjelmajohtaja DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, susan.kuivalainen[at]etk.fi, puh. 029 411 2184, 050 512 0062, @susankuivalaine
Artikkelit:
Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O., Arpino, B., Solé-Auró, A. & Danielsbacka, M., (2024a). Is Transition to Retirement Associated with Volunteering? Longitudinal Evidence from Europe. Research on Aging.
Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O., Arpino, B., Abuladze, L., Solé-Auró, A., & Danielsbacka, M. (2024b). Changes in Resources and Volunteering: A Longitudinal Study of Active Engagement Among Older Europeans. The Gerontologist.
Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O. & Danielsbacka, M. (2023). Who are ‘multi-helpers’? Profile of older adults engaging in multiple help-giving activities. Journal of Population Ageing.
Tanskanen, A. O., Hämäläinen, H., Arpino, B., & Danielsbacka, M. (2022). Prosocial activity in later life: Are informal help and care associated with volunteering and charity? Ageing & Society.
Tanskanen, A. O., Danielsbacka, M., Hämäläinen, H., & Solé-Auró, A. (2021). Does Transition to Retirement Promote Grandchild Care? Longitudinal Evidence from Europe. Frontiers in Psychology.
Zechner, Minna, Ilmarinen, Katja & Korpelainen, Anne (tulossa) Eläkettä saavan hoitotuen hakijoiden avun tarpeet, hoivan kustannukset ja taloudellinen tilanne.
Lue lisää aiheesta:
Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O., Arpino, B., Abuladze, L., Solé-Auró, A., & Danielsbacka, M. (2024). Resurssien ylläpitäminen tukee toimeliasta ikääntymistä. Tietovuoto-artikkeli 6/2024. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O., Arpino, B., Solé-Auró, A. & Danielsbacka, M. (2024). Eläkkeelle siirtyminen lisää vapaaehtoistyön tekemistä. Tietovuoto-artikkeli 4/2024. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
Hämäläinen H., Tanskanen A.O. & Danielsbacka M. (2023). Ikääntyvät suomalaiset auttavat monipuolisesti sukulaisiaan, ystäviään ja tuntemattomia. Tietovuoto-artikkeli 3/2023. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
Tanskanen A.O., Hämäläinen H., Danielsbacka M. & Arpino B. (2022). Ikääntyvät suomalaiset auttavat sekä läheisiään että tuntemattomia. Tietovuoto-artikkeli 9/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
Kalmi, Panu & Vaahtoniemi, Saara & Raijas, Anu & Ranta, Mette & Ruuskanen, Olli-Pekka & Buturak, Gökhan (2023) Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 119(3), 284–305.
Verbakel, Ellen (2018) How to understand informal caregiving patterns in Europe? The role of formal long-term care provisions and family care norms. Scandinavian Journal of Public Health. 46(4), 436–447.
Tallenne
Webinaarin tallenne on saatavilla 22.11. saakka.
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.