Tietopaketti

Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa ja vaatii päättäjien erityistä huomiota. Väestönkehityksessä on kyse perustavanlaatuisista muutoksista, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaamme, talouteemme ja ihmisten elämään.

Strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelman tietopakettiin on koottu keskeisiä faktoja väestörakenteen muutoksista ja asioista, jotka pitäisi ottaa huomioon päätöksenteossa ja joiden kehitystä tulisi seurata tulevalla hallituskaudella ja systemaattisesti tästä eteenpäin.

Tietopaketti: Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden (PDF)

Suomi kuuluu maailman ikääntyneimpiin maihin

Suomen väestö ikääntyy eli vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa maassamme nopeasti. Kuulumme maailman ikääntyneimpiin maihin: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Viimeaikainen syntyvyyden lasku kiihdyttää entisestään väestön nopeaa ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä. Samalla väestö moninaistuu etnisesti ja kulttuurisesti, ja väestö kasvaa tällä hetkellä maahanmuuton ansiosta.

Suomessa vanhushuoltosuhde heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin.

Kehityksemme poikkeaa monessa suhteessa muista Pohjoismaista. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin. Väestömme määrän ennakoidaan myös kääntyvän laskuun. Vuoteen 2100 mennessä Suomen väkiluvun arvioidaan pienevän miljoonalla, kun Ruotsin väkiluku kasvaisi kolmella miljoonalla.

Väestö päätöksenteon lähtökohtana kaikissa politiikoissa

Päätöksenteolla voidaan vaikuttaa väestönkehitykseen ja sen seurauksiin.

Yhteiskuntamme sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden säilyttämiseksi on välttämätöntä varautua väestörakenteen muutoksiin. Kestävä yhteiskunnallinen kehitys edellyttää pitkäjänteistä, vaalikaudet ylittävää yhteiskuntapolitiikkaa. Suomen väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa.

Väestölliset kysymykset koskevat kaikkia politiikan lohkoja ja hallinnonaloja, mutta jäävät usein huomiotta, koska ne eivät ole minkään tietyn tahon vastuulla. Väestön tulisi olla päätöksenteon lähtökohtana kaikissa politiikoissa.

Tutkittua tietoa väestörakenteen muutoksesta

Keskeisiä lähteitä

Jalovaara, M. & Miettinen, A. (2022) Korkeasti koulutetut saavat usein kaksi lasta – enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla yleistyvät sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut. FLUX Tietoa päätösten tueksi 1/2022.

Pyrhönen, N., Leinonen, J. & Martikainen, T. (2017) Nordic Migration and Integration Research: Overview and Future Prospects. NordForsk Policy Paper, vol. 3/2017, vol. 3.

Rotkirch, A. (2021) Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä: Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2.

Sorsa, T., Lehtonen, N. & Rotkirch, A. (2023) Kuka haluaa lapsia 2020- luvulla? Perhebarometri 2022. Väestöliitto.

Sorsa, T. (toim.) (2020) Kestävän väestönkehityksen Suomi. Väestöliiton väestöpoliittinen raportti. Väestöliitto.

Strateginen tutkimus (2021) Suomen väestörakenne ja sosiaaliturva – Sosiaaliturvakomitean ja strategisen tutkimuksen tietokooste.

Vaalavuo, M. & Rask, S. (2022) Earnings and employment trajectories among a new cohort of immigrants in Finland: does a native-born partner enhance economic integration? SustAgeable working paper 1/2022.

Vaalavuo, M. (2018) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen, vaikutukset ja oikeudenmukaisuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 30/2018.

Valkonen, T. & J. Lassila (2021) Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.

Kirjoittajat

Marika Jalovaara, Tarmo Valkonen, Taina Leinonen, Magdalena Kmak, Yasmin Samaletdin, Tomas Hanell, Anna Rotkirch, Maria Vaalavuo, Timo Kauppinen, Ismo Linnosmaa, Minna Zechner, Susan Kuivalainen

 

DEMOGRAPHY-tietopaketti: