DemoTalks: Väestön ikääntyessä sote-kustannukset kasvavat ja muistisairaiden hoivavastuu siirtyy yhä enemmän kotiin
Kun väestö ikääntyy, niin sote-kustannukset kasvavat, koska yli 80-vuotiaiden ja hoitaminen on kalliimpaa kuin nuorempien. Muistisairauksien lisääntyessä erityisesti ympärivuorokautisen hoivan tarve kasvaa ja samalla perheiden vastuu hoivasta lisääntyy. Kustannusten kasvua voidaan hillitä esimerkiksi ns. terveellisen ikääntymisen politiikalla eli kannustamalla ihmisiä elämään terveellisesti, jotta he pysyisivät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.
Tiivistelmä Demography Talks -webinaarista 3.2.2026.
Yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kasvu on ollut vuoden 2010 jälkeen erityisen nopeaa, koska suuret sodanjälkeiset sukupolvet ovat ikääntyneet. Yli 80-vuotiaiden väestöosuuden ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuodesta 2024 vuoteen 2070, jolloin yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä olisi jopa 12,5 %.
– Koska vanhojen yli 80-vuotiaiden ihmisten hoitaminen on kalliimpaa kuin nuorempien, tarkoittaa väestön ikääntyminen terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvua –varsinkin pitkäaikaishoivan menojen ennustetaan kasvavan, kertoi professori Ismo Linnosmaa Itä-Suomen yliopistosta ja SustAgeable-hankkeesta.
– Erityisesti viimeisten elinvuosien aikana terveydenhuolto- ja hoivapalvelujen käyttö lisääntyy. Tarvitaan erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa. Kuoleman läheisyyden merkitys kustannusten selittäjänä onkin suurempi kuin iän merkitys.
– Väestörakenne vaikuttaa merkittävästi myös hyvinvointialueiden tilanteisiin, muistutti Linnosmaa. Alueilla, jossa ikääntyvän väestön osuus on suuri, myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset henkeä kohden ovat korkea.
Miten sote-kustannusten kasvua voidaan hillitä?
On useita keinoja, joilla kustannuksiin voidaan yrittää vaikuttaa. Tärkein keino Linnosmaan mielestä on palvelutarpeiden synnyn ennaltaehkäisy ns. terveellisen ikääntymisen politiikoilla. Tällöin yhteiskunta kannustaa kansalaisiaan terveellisiin elintapoihin, jotta ihmiset säilyisivät terveinä pitkään.
– Haasteena tässä on implementointi – ihmisten elintapoihin on usein vaikea vaikuttaa, pohtii Linnosmaa.
Toisena keinona hän mainitsee palvelujen tuottamisen mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi digitaalisten ja etäpalvelujen avulla sekä sote-järjestelmän integraatiolla.
Lisäksi tarvitaan tukea omaishoitajille, jotta heidän kuormituksensa vähenisi. Monet omaisiaan hoitavat käyvät vielä töissä ja myös työnantaja voisi ottaa heidän tilanteensa huomioon nykyistä paremmin.
Viimeisenä keinona Linnosmaa mainitsee rahoituksen keinot, joilla palvelujen tuottajia voidaan kannustaa toimimaan tehokkaasti. Yksi esimerkki tällaisesta rahoituskeinosta riskivakioitu kapitaatiokorvaus, joka on tuottajille maksettava kiinteä korvaus jokaisesta asiakkaasta.
Yhä useampi ikääntynyt sairastaa muistisairautta
– Muistisairauksien esiintyvyys kasvaa vahvasti iän myötä ja tulevina vuosina meillä yhä useampi sairastaa muistisairautta, kertoi tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta ja LIFECON-hankkeesta.
– Muistisairaudet ennustavat ympärivuorokautisen hoivan käyttöä hyvin vahvasti – muistisairautta sairastavien hoivajaksot ovat myös pidempiä kuin ihmisillä, joilla ei ole muistisairautta.
Korhosen esittämien ennustemallien mukaan diagnosoitua muistisairautta sairastavia voi väestön ikääntymisen seurauksena olla vuonna 2040 yli 215 000, kun heitä 2018 oli noin 125 000. Jos ympärivuorokautisen hoivan tarjonnassa ei tapahtuisi muutoksia, tämä voisi tarkoittaa lähes 60 % enemmän hoivakotien asukkaita kuin 2018.
Yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän on varauduttava ympärivuorokautisen hoivan tarpeen huimaan kasvuun
– On huomattava, että samaan aikaan kun muistisairautta sairastavien määrä lisääntyy, ympärivuorokautisen hoivan tarjontaa on supistettu. Paine on siirtynyt kotihoitoon ja omaisille, sanoi Korhonen.
Jos ympärivuorokautisen hoivan tarjontaa yhä tulevinakin vuosina supistetaan, niin ennusteiden mukaan kotona muistisairauden kanssa asuvien ikääntyneiden määrä kasvaisi merkittävästi – jopa 170 000:een vuonna 2040.
– Onko palvelujärjestelmämme varautunut tähän riittävästi? kysyi Korhonen. Vaikka säästäminen ympärivuorokautisen hoivapalvelun järjestämisestä vaikuttaa houkuttelevalta, kotihoito ei välttämättä tule sen edullisemmaksi, jos kotihoidon tarve on suuri tai jos huomioidaan muualle siirtyvät kustannukset, kuten mahdollisesti lisääntyvät sairaalakäynnit
– Vertaileva laskelma kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan kustannuksista olisikin tarpeen. Kotihoitoon liittyy myös monenlaisia välillisiä kustannuksia kuten omaisten poissaolot töistä, sanoo Linnosmaa.
Lisätiedot
Ismo Linnosmaa, tutkimusprofessori, Itä-Suomen yliopisto, SustAgeable-hanke
puh. 040 162 7937, ismo.linnosmaa(at)uef.fi.
Kaarina Korhonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, LIFECON-hanke, puh. 050 3199 388, kaarina.korhonen(at)helsinki.fi
Susan Kuivalainen, ohjelmajohtaja, DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, susan.kuivalainen(at)etk.fi, puh. 050 512 0062
Webinaarin tallenne
Tallenne on katsottavissa Vimeo-palvelussa 19.2.2026 saakka.
Linkki tallenteeseen.
Tutkimusartikkeleita aiheesta
Salmensuu, Olli; Hyttinen-Huotari, Virva; Isotalo, Jenni; Rijken, Mieke; Linnosmaa, Ismo; Kaarakainen, Minna
Systematic Review of Effects of Medication Dispenser Use by Home-Dwelling Older Adults
Nursing Research 74(4):p 305-312, 7/8 2025.
Daniel Howdon , Nigel Rice
Health care expenditures, age, proximity to death and morbidity: Implications for an ageing population
J Health Econ 2018 Jan:57:60-74
Jonathan Cylus, Josep Figueras, Charles Normand, Anna Sagan, Erica Richardson, Jonathan North, Caroline White
Will Population Ageing Spell the End of the Welfare State?: A review of evidence and policy options
European Observatory on Health Systems and Policies; 2019, European Observatory Policy Briefs