Muuttoliikkeen taustalla on enemmän kuin yksi tarina
DEMOGRAPHY Talks kesäkuun webinaarissa: Miksi Suomesta lähdetään ja miksi Suomeen palataan? tarkasteltiin muuttoliikettä historian ja nykypäivän korkeakoulutettujen näkökulmasta. Ihmisten muuttopäätöksiin vaikuttaa laaja kirjo yksilöllisiä syitä, joita voidaan ymmärtää parhaiten yhdistämällä pitkän aikavälin tarkastelu ja laajat väestöaineistot.
Oulun yliopiston yliopistonlehtori Seija Jalagin tarkasteli puheenvuorossaan historiallisia pakkomuuttoja ja niiden yhteyksiä nykyiseen maahanmuuttokeskusteluun.
− Monet tämän päivän maahanmuuttokeskustelun kysymykset eivät ole uusia, sanoo Jalagin.
− Historiallinen tarkastelu osoittaa, että ihmiset ovat eri aikoina lähteneet etsimään turvallisuutta, toimeentuloa ja parempaa tulevaisuutta itselleen ja erityisesti lapsilleen.
Jalaginin tutkimus itäkarjalaisten ja inkeriläisten pakolaisuudesta havainnollistaa, miten sama ihminen voi eri elämänvaiheissaan olla sekä pakolainen että siirtolainen, ja muuttopäätösten taustalla vaikuttavat usein yhtä aikaa turvallisuus, perhe ja tulevaisuuden mahdollisuudet.
Historiallinen näkökulma auttaa tekemään näkyväksi pitkiä yhteiskunnallisia prosesseja, kuten kotoutumista, joita lyhyen ajan poikkileikkaus ei tavoita.
Samalla se muistuttaa, että maahanmuuttoon liittyvät keskustelut, kategoriat ja poliittiset ratkaisut eivät ole pysyviä tai itsestään selviä, vaan heijastavat aina oman aikansa arvoja, sekä valtion intressejä ja tarpeita. Ne vaikuttavat siihen, ketkä nähdään tervetulleina ja millaisin ehdoin ihmiset voivat rakentaa tulevaisuuttaan uudessa maassa.
Korkeakoulutetut muuttavat ulkomaille yleensä vain väliaikaisesti
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Minna Toivanen esitteli rekisteritutkimusta korkeakoulutettujen paluumuuttajien työmarkkina-asemasta.
− Tutkimuksemme mukaan suomalaisten korkeakoulutettujen ulkomaille muuttaminen on useimmiten väliaikaista, eikä pysyvästä aivovuodosta voidakaan puhua, sanoo Toivanen.
Valtaosa korkeakoulutetuista palaa Suomeen muutaman vuoden kuluessa, ja ulkomailla hankittu kokemus voi näkyä työmarkkinoilla lisäarvona. Erityisesti korkeakoulutettujen paluumuuttajamiesten ansiotulot olivat vertailuväestöä korkeammalla tasolla koko viiden vuoden seurannan ajan, kun taas naisilla vastaavaa eroa ei havaittu.
− Tuloksemme viittaavat siihen, että kansainvälinen kokemus voi toimia inhimillisen pääoman lähteenä, mutta sen vaikutukset riippuvat sukupuolesta ja toimialasta. Miesvaltaisilla aloilla kuten teollisuudessa ja rakentamisessa ulkomaan kokemusta arvostetaan, kun taas joillakin naisvaltaisilla aloilla kuten sote-alalla ulkomaan kokemusta ei osata arvostaa.
Suosituimpia muuttomaita olivat Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa ja Espanja.
− Meidän suomalaisten kannattaisi lähteä rohkeasti Eurooppaa kauemmas ja tuoda uudenlaisia ajatuksia mukanamme. Samalla meidän olisi ehkä helpompi ymmärtää Suomeen tulleita maahanmuuttajiakin, muistutti Toivanen.
Muuttoliikkeen ymmärtäminen edellyttää sekä suurten aineistojen että yksilöllisten elämäntarinoiden tarkastelua
Vaikka Demography Talks -webinaarissa esiteltyjen tutkimusten menetelmät olivat erilaisia, puheenvuoroja yhdisti sama havainto: muuttoliikkeen taustalla on enemmän kuin yksi tarina. Rekisteriaineistot auttavat hahmottamaan suuria kehityskulkuja ja väestötason muutoksia, kun taas historiallinen tutkimus ja yksilölliset kokemukset avaavat niiden taustalla olevia motiiveja, pelkoja ja toiveita.
Yhdessä ne muistuttavat, ettei muuttoliike ole vain tilastoja tai yksittäisiä kohtaloita, vaan monisyinen ilmiö, jonka ymmärtäminen edellyttää sekä suurten aineistojen että yksilöllisten elämäntarinoiden tarkastelua.
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Lisätietoja
Yliopistonlehtori Seija Jalagin, Oulun yliopisto, Mobile Futures, puh. +358407789021 seija.jalagin(at)oulu.fi
Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, LIFECON, puh. 043 824 4506 minna.toivanen(at)ttl.fi
Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen, DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, puh. 050 512 0062, susan.kuivalainen(at)etk.fi