DEMOGRAPHY vei kansliapäälliköille tärkeän viestin: Kolme keskeistä keinoa sopeutua väestökehitykseen ja sen seurauksiin

11.2.2025

DEMOGRAPHY-ohjelma sai kutsun kansliapäälliköiden työpajaan, jossa ministeriöiden ylin johto keskusteli yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa väestökysymyksistä pitkällä aikajänteellä. Työpajassa esittelimme kolme keskeistä keinoa väestönkehitykseen ja sen seurauksiin sopeutumiseksi. Mitä pidemmälle sopeutumiskeinojen päättämistä lykätään, sitä haastavammaksi sopeutuminen muuttuu.

Väestörakenne on suuressa muutoksessa, joka koskee kaikkia hallinnonaloja. Kyse on perustuvanlaatuisista muutoksista, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaan, talouteen ja ihmisten elämään. Suomi on tällä hetkellä maailman ikääntyneimpiä maita, ja ultramatala syntyvyys entisestään kiihdyttää ikääntymistä ja vähentää työikäisten määrää. Nettomaahanmuuton kasvu ei poista ongelmaa. Maahanmuuttajien osuuden kasvaessa Suomen tulee myös sopeutua monikulttuurisempaan yhteiskuntaan.

Tekevät kädet vähenevät ja ovat yhä enemmän maahanmuuton varassa.

Koulutukseen investoimalla voidaan lieventää matalan syntyvyyden ja väestön ikääntymisen vaikutuksia

Tutkimustiedon valossa koulutus on tärkeä sopeutumiskeino. Koulutukseen investointi nostaa työvoiman tuottavuutta, mikä kompensoi sen pienempää kokoa. Erittäin matalan syntyvyyden haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää panostamalla koulutukseen.

Investointi on mahdollista toteuttaa ilman lisärahoitusta. Koulutukseen käytettävä rahamäärä pysyy samana, kun lapsia on vähemmän. Miesten koulutustason nostamisella saadaan suurin vaikutus.

Koulutukseen panostamista puoltavat myös koulutustason moninainen yhteys hyvinvointiin, kuten terveyteen ja työurien pituuteen, sekä koulutustason lasku Suomessa, joka vähentää inhimillisen pääoman määrää ja heikentää Suomen kilpailukykyä.

Stokastiset väestöennusteet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta yhteiskunta voi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja vastata väestönkehitykseen ennakoivasti

Väestöpolitiikan olennainen tietopohjan osa ovat väestöennusteet, jotka muodostavat keskeisen perustan yhteiskunnan pitkän aikavälin suunnittelulle ja päätöksenteolle. Ne tarjoavat arvion väestön määrän ja rakenteen kehityksestä, mikä mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehokkaasti vastaamaan tulevia tarpeita, esimerkiksi julkisten palveluiden osalta. Ennusteiden avulla varmistetaan, että yhteiskunta voi vastata väestöllisiin muutoksiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Suomessa on ennustettu väestönkehitystä 1930-luvulta lähtien. Pistemäinen väestöennuste, joka perustuu aiemman väestönkehityksen jatkumiseen samanlaisena, ei tarjoa riittävää tilannekuvaa nykyajan epävarmuutta sisältävässä kehityksessä.

Syntyneiden lukumäärä vuosina 1971–2023 ja 0-vuotiaiden lukumäärän ennuste 2025–2070. 80 %:n ennustevälit pisteviivoilla.

Lähde: Alho, Juha & Valkonen, Tarmo (13.12.2024). ”Suomen väestökehitys 2025–2070”. Etla Muistio nro 148. Kuvio 2. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-148.pdf

Sen sijaan stokastiset väestöennusteet huomioivat epävarmuuden: ne tuottavat todennäköisyysjakauman, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kehityskulkujen todennäköisyyksiä. Niillä voidaan vastata paremmin väestökehityksen nopeasti muuttuvaan dynamiikkaan.

Stokastisten ennusteiden tekeminen edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä resursointia. Käytännössä Tilastokeskus olisi paras toimija tekemään läpinäkyvän ja kaikille avoimen väestöennusteen.

Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen väestöpoliittisen ohjelman

Väestönkehitystä tulee tarkastella laaja-alaisesti. Kun puhutaan väestöpolitiikasta, lähtökohtaisesti kaikki syntyvyyteen, maahanmuuttoon ja kuolevuuteen vaikuttavat tekijät ovat oleellisia. Kaikilla näillä on vaikutus tulevaan väestörakenteeseemme.

Väestö tulisi ottaa päätöksenteon lähtökohdaksi ja läpileikkaavaksi kaikissa politiikoissa, koska väestölliset kysymykset koskevat kaikkia politiikan lohkoja.

Väestöllisesti kestävä Suomi edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä politiikkaa.

Väestörakenteen muutokseen sopeutumisen kansallinen ohjelma yhdistäisi eri hallinnonalat ja kattaisi keskeiset väestönkehityksen osatekijät.

Maahanmuutto on keskeisessä asemassa. Voisiko visionäärisesti asettaa tavoitteen, että Suomi on maahanmuuton ”mallimaa”?

Päätöksenteolla voidaan vaikuttaa ja sopeutua väestönkehitykseen ja sen seurauksiin. Tarvitaan kuitenkin tahtoa ja tietoa – vaikutusarviointeja ja tietopohjaa. Mitä pidemmällä toimenpiteitä lykätään, sitä vaikeampaa päätöksenteko on.

Kuva: Sami Siilin