Miten varautua väestörakenteen muutoksiin? Tarvitsemme ennakoivaa sopeutumista ja stokastisia ennusteita
Julkisuudessa on keskusteltu paljon väestöennusteista Tilastokeskuksen julkaistua väestöennusteensa lokakuun lopussa. DEMOGRAPHY-ohjelman tutkijat ovat aktiivisesti tuoneet asiantuntemustaan keskusteluun. Alla on koottu heidän keskeiset viestinsä sekä linkit lisätietoon.
Suomen väestörakenne on merkittävässä murroksessa, mikä edellyttää päättäjiltä nopeaa reagointia
Väestöennusteet muodostavat keskeisen perustan yhteiskunnan suunnittelulle ja päätöksenteolle, ja niitä käytetään hyvin laajasti mm. julkisten palvelujen suunnittelussa. Väestöennusteet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta yhteiskunta voi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja vastata väestönkehitykseen ennakoivasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Viime vuosina väestömäärään ja -rakenteeseen vaikuttavissa osatekijöissä: syntyvyydessä, kuolleisuudessa ja nettomaahanmuutossa on ollut paljon poikkeuksellisista kehitystä, mikä on tuonut esille epävarmuuden tulevaisuuden ennustamisessa. Etenkin keskeiseksi sopeutumiskeinoksi nähdyn nettomaahanmuuton suuruuteen liittyy paljon epävarmuutta.
Maahanmuutto on tärkeä keino vastata väestörakenteen muutoksiin, mutta yksinään se ei riitä. Vaikka nettomaahanmuutto pysyisi korkeana, väestömme ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 100 000:lla.
Suomi tarvitsee parempia väestöennusteita
Automatisoidut, vuosittain tuotetut stokastiset ennusteet ovat välttämättömiä luotettavan ja ajantasaisen tiedon tuottamiseksi yhteiskunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi.
Stokastiset väestöennusteet huomioivat epävarmuuden tuottamalla todennäköisyysjakauman, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kehityskulkujen todennäköisyyksiä ja vastata näin paremmin väestökehityksen nopeasti muuttuvaan dynamiikkaan.
Tilastokeskus on luontevin ja paras toimija tekemään läpinäkyvän, uskottavan ja kaikille avoimen väestöennusteen.
Stokastisten väestöennusteiden käyttöönotto ja kehittäminen edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä resursointia. Tilastokeskus on luontevin ja paras toimija tekemään läpinäkyvän, uskottavan ja kaikille avoimen väestöennusteen. Kehittämistyössä oleellisia yhteistyökumppaneita ovat tutkijat ja väestöennusteita käyttävät tahot.
FLUX-hanke on aloittanut Tilastokeskuksen kanssa pilottiprojektin stokastisten syntyvyysennusteiden tuottamiseksi. LIFECON-hanke, jossa vuosikymmeniä stokastisia ennusteita tehnyt Juha Alho toimii, julkaisi stokastisen väestöennusteen joulukuussa.
Väestörakenteen muutoksiin on välttämätöntä varautua ja sopeutua. Väestönkehityksessä on kyse perustavanlaatuisista muutoksista, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaamme, talouteemme ja ihmisten elämään.
Lue, kuuntele ja katso lisää:
- Alho, Juha (2024) Väestöennusteiden kehittämisestä. Puheenvuoro DEMOGRAPHY-ohjelman ja ministeriöiden tapaamisessa 18.11.2024.
- Alho, Juha (2024) Pohdintaa Suomen väestöennusteen oletuksista poikkeusvuonna 2024. Etla Muistio 142. Lue uutinen: Etla ehdottaa, että väestöennusteessa käytettäisiin lukua 24 000 pitkän ajan maahanmuuton tasona
- Alho, Juha & Valkonen, Tarmo (2024) Suomen väestökehitys 2025–2070. Etla Muistio 148. Lue uutinen: Etla ennustaa: Suomen väkiluku kääntyy todennäköisesti laskuun
- Jalovaara, Marika (2024) Romahtaako Suomi ilman maahanmuuttoa, A-Talk, 24.10.2024
- Myrskylä, Mikko & Hellstrand, Julia & Jalovaara, Marika (2024) Puutteellisia väestöennusteita puutteellisilla resursseilla, Blogi FUX-konsortion verkkosivuilla, 31.10.2024
- Myrskylä, Mikko & Hellstrand, Julia & Jalovaara, Marika (2024) Suomi tarvitsee parempia väestöennusteita, Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat, 4.11.2024
- Valkonen, Tarmo (2024) Yle Radio 1 Ykkösaamu, 24.10.2024
- Valkonen, Tarmo (2024) Loppu synnytystalkoille, Helsingin Sanomat laaja haastattelu, 29.10.2024 (vain tilaajille)