Hyvinvoinnin monet muodot: Digihyvinvointi ja jaettu hyvinvointi
Huhtikuun Demography Talks -webinaarissa esiteltiin tutkimustuloksia informaatio- ja viestintäteknologioiden vaikutuksista perhesuhteisiin sekä koetun hyvinvoinnin jaetusta luonteesta yli 50-vuotiaiden puolisoiden kesken.
– Runsaan älypuhelimien ja sosiaalisen median käytön seurauksena läheisyys vähentyy ja konfliktit voivat lisääntyä perheenjäsenten välillä, kertoi erikoistutkija Kristiina Tammisalo Turun yliopistosta esityksensä alussa.
– Laitteet ovat tavattoman hyviä pitämään meitä otteessaan, Tammisalo lisäsi.
Netresilience-hankkeessa tutkijana toimiva Tammisalo puhui digitaalisesta hyvinvoinnista, jolla tarkoitetaan niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joihin teknologia vaikuttaa: fyysistä hyvinvointia, mielen hyvinvointia ja sosiaalista hyvinvointia eli sitä, millä tavoin ja miten paljon olemme vuorovaikutuksessa läheistemme kanssa.
Muutokset syntyvyydessä vaikuttavat sukulaisverkostojemme kokoon ja rakenteeseen. Tutkimuksen mukaan sukulaisten tuki ja läheiset suhteet taas tukevat syntyvyyttä mutta teknologian kehittymisen myötä vuorovaikutustavat ja -tiheys ovat muuttuneet. Toisaalta laitteet ovat tuoneet valtavan kommunikaatiopotentiaalin, kun esimerkiksi isovanhempiin on helpompi pitää yhteyttä teknologian avulla. Tammisalo kuvaileekin tilannetta sanapareilla ”perhe laitteissa” ja ”laitteet perheissä”, joilla molemmilla on vaikutusta läsnäoloon.
Digilaitteiden runsas käyttö vaikuttaa perhesuhteiden laatuun
Systemaattisen tutkimuskatsauksen mukaan digilaitteiden runsas henkilökohtainen käyttö on yhteydessä heikompaan perhesuhteiden laatuun. Tämä voi tarkoittaa muun muassa enemmän riitoja, vähemmän läheisyyttä ja vuorovaikutusta, tyytymättömyyttä parisuhteeseen ja parisuhteen lyhyempää kestoa.
Laitteiden yhteiskäyttö taas on myönteistä kaikissa perhesuhteissa, ja erityisesti silloin, kun perheenjäsenillä on muuten vähemmän yhteistä, esimerkiksi suurten ikäerojen tapauksissa.
– Digiyhteydenpito ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt kasvokkaisia tapaamisia, sillä ne, jotka pitävät yhteyttä digilaitteilla, myös tapaavat useammin kasvokkain, korostaa Tammisalo.
Kumppanien hyvinvoinnin välillä yhteys
Kumppanien hyvinvointien välillä oleva vahva yhteys havaittiin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin koetun hyvinvoinnin jaettua luonnetta yli 50-vuotiaiden puolisoiden kesken Euroopassa.
– Jaettu hyvinvointi on melko uusi tulokulma. Siinä tarkastellaan, kuinka läheisten hyvinvointi ja tilanteet vaikuttavat omaan hyvinvointiin. Jos kumppani voi hyvin, niin hänellä voi olla esimerkiksi mahdollisuus tukea puolisonsa hyvinvointia, kertoo tutkija Joonas Uotinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Uotinen on yhdessä Itä-Suomen yliopiston tutkija Terhi Auvisen kanssa tehnyt tutkimusta aiheesta. Heidän tutkimuksensa aineistona oli Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -paneeliaineisto, johon sisältyi noin 24 000 yli 50-vuotiasta eurooppalaista pariskuntaa. Tutkimuksessa selvitettiin, millainen yhteys puolisoiden koetun hyvinvoinnin välillä on. Hyvinvointia mitattiin kysymällä, kuinka tyytyväinen vastaaja on elämäänsä asteikolla 0–10. SustAgeable-hankkeessa toimivat tutkijat Auvinen, Uotinen sekä Maria Vaalavuo havaitsivat tutkimuksessaan, että puolisoiden hyvinvointien välillä on yhteys. Kun toisen puolison hyvinvointi kasvaa, toisenkin hyvinvointi lisääntyy.
Miten riippuvuus puolisosta vaikuttaa hyvinvointien yhteyteen?
– Tietyt ikääntymiseen kytkeytyvät tekijät kuvaavat sitä, kuinka riippuvaisia puolisot ovat toisistaan, ja tämä riippuvuussuhde saattaisi ainakin osittain selittää sitä, kuinka voimakkaasti puolisoiden hyvinvoinnit ovat yhteydessä toisiinsa, avasi tutkija Terhi Auvinen tutkimuksen tuloksia.
Tulosten mukaan riippuvuussuhdetta kuvaavat tekijät muuttivat hyvinvointiyhteyden voimakkuutta kuitenkin vain vähän. Kun vastaajalla oli laajempi sosiaalinen verkosto, hyvinvointien yhteys oli heikompi. Myös puolison heikompi terveys ja naisen tarjoama hoiva miehelle oli yhteydessä siihen, että hyvinvointien yhteys oli heikompi. Naisen mieheltä saama hoiva sen sijaan oli yhteydessä siihen, että hyvinvointien yhteys oli vahvempi.
Kun vertaillaan puolison hyvinvoinnin yhteyttä omaan hyvinvointiin eri maissa, Suomessa yhteys on pienin.
– Jatkossa olisikin mielenkiintoista erotella syitä yhteyden taustalla, koska tällä hetkellä emme tiedä tarkkaan, miten kumppaneiden välinen hyvinvointivaikutus rakentuu, pohti Auvinen.
Tutkimuksen mukaan yksilöiden hyvinvointi siis vaikuttaa myös läheisten hyvinvointiin. Tämä tulisi huomioida myös sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä niihin liittyvissä kustannusvaikuttavuuslaskelmissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut todennäköisesti vaikuttavat nykyisin luultua enemmän väestön hyvinvointiin, koska vaikutukset ulottuvat myös läheisiin.
Lisää tutkimusta tarvitaan sekä digitaalisesta että jaetusta hyvinvoinnista
Webinaarissa pohdittiin myös, mitä erityisesti olisi hyvä pitää mielessä, kun puhutaan digitaalisesta hyvinvoinnista. Tammisalo pitää tärkeänä muistaa digiteknologioiden käytössä niiden impulsiivisen luonteen. Lisäksi Tammisalo peräänkuuluttaa digilaitteiden käyttöön sosiaalisten normien kehittymistä eli sitä, milloin on sopiva aika olla ruudulla ja milloin taas ei. Olisi myös tärkeää pystyä paremmin seuraamaan kansalaisten digihyvinvointia ja siihen tarvittaisiin enemmän ja parempia indikaattoreita.
Myös jaettu hyvinvointi tarjoaa paljon jatkotutkimuksen mahdollisuuksia. Uotisen ja Auvisen esittelemässä tutkimuksessa ei esimerkiksi pystytty ottamaan huomioon yleistä tyytyväisyyttä parisuhteeseen, jonka voisi olettaa vaikuttavan hyvinvointiin.
– Yhteiskunnan kannalta olisi hyödyllistä tutkia suoremmin, missä määrin kumppanin tai läheisten hyvinvointi vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuteen, esimerkiksi sairauksista paranemiseen, pohti Uotinen lopuksi.
Seuraava DEMOGRAPHY Talks -webinaari järjestetään 11.6.2024
Webinaarin aiheena on ”Perheenyhdistäminen ja väestönkehitys – Lainsäädännön vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen”. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu.
Webinaarin tallenne
Webinaarin tallenne on saatavilla 30.4.2024 saakka.
>> Tallenne: Läheissuhteiden merkitys hyvinvoinnille digitalisoituvassa maailmassa
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.