Maahanmuuttokeskustelu tarvitsee vastakkainasettelun vähentämistä ja tietopohjan kirkastamista

Tiivistelmä 

DEMOGRAPHY-ohjelman järjestämässä tilaisuudessa 10.4.2025 tuuletettiin suomalaista maahanmuuttokeskustelua. Tilaisuudessa kuultiin tietoa ja tuoreita tulokulmia tuovia asiantuntijapuheenvuoroja sekä kaksi tulevaisuuteen suuntaavaa paneelikeskustelua siitä, miten maahanmuuttokeskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa voisi tukea. 

SustAgeable-hankkeen johtaja, THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo tarkasteli puheenvuorossaan, miten suomalainen hyvinvointivaltio sopeutuu maahanmuuttoon. 

– Maahanmuutto tuo uusia resursseja hyvinvointivaltion ylläpitoon, mutta myös kuluttaa resursseja, esitti Vaalavuo. 

– Maahanmuuttajien elinolot ovat keskimäärin heikommat kuin muulla väestöllä, esimerkiksi lapsiköyhyysriski on ulkomaalaistaustaisilla moninkertainen​, ja tämä haastaa tasa-arvon eetoksen, hän painotti.​  

Pohjoismainen hyvinvointivaltio voisi olla se instituutio, joka mahdollistaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän maahanmuuttopolitiikan. Hyvinvointivaltio kuitenkin kaipaa päivitystä ja sen tulee mukautua muuttuviin tarpeisiin. 

Kun luotetaan, että hyvinvointivaltio toimii ja kaikista pidetään huolta, vähentää tämä osaltaan ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita maahanmuuttaneita kohtaan. 

Suomella on hyvät edellytykset houkutella ulkomaisia osaajia Suomeen 

Etlan tutkimusjohtaja, Aalto-yliopiston työelämäprofessori Antti Kauhanen esitti faktoja osaajien maahanmuutosta ja sen taloudellisista vaikutuksista.  

Uusien ulkomaalaisten asiantuntijoiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti 2000-luvun alusta, mutta määrät ovat vielä suhteellisen maltillisia. Lisäksi ulkomaalaisista asiantuntijoista noin 45 % on muuttanut Suomesta pois 5 vuotta Suomeen saapumisesta ja perätä 60 % 10 vuoden sisällä. Taustalla olevista syistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.  

Suomen vahvuuksina ovat yleinen elämänlaatu, sekä osaamis- ja perheympäristö. Heikkouksina taas monia muita maita alhaisempi tulotaso, korkeat verot sekä yhteiskunnan inklusiivisuushaasteet. Työyhteisön jäseneksi ei esimerkiksi ole välttämättä helppo päästä ja palvelut ovat osin suomen kielellä.  

– Osaajien maahanmuutolla ei ole negatiivisia vaikutuksia valtaväestön ansioihin tai työllisyyteen. Ennemminkin muualta tullut uusi osaaminen yhdistyy usein uudella tavoin vanhaan, mikä voi tuottaa uutta, Kauhanen pohti. 

 

Edistystä tapahtuu, mutta välillä muutosten hitaus turhauttaa 

Tilaisuuden ensimmäisessä paneelikeskustelussa keskusteltiin moninaisuuden, maahanmuuton ja inklusiivisuuden mahdollisuuksista ja haasteista työelämässä.   

Paneeliin osallistuivat juristi ja juridisen konsulttitoimiston Scott & Co:n perustaja Rasheka Scott, väestötutkija ja yhdenvertaisuuskouluttaja Shadia Rask, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Mika Raunio sekä KEHA-keskuksen kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisosaston päällikkö Emine Karakan. 

Kaikkiaan keskustelija arvioivat, että moninaisuuden kysymyksissä on tapahtunut kehitystä, mutta ajoittain muutoksen hitaus turhautti osaa keskustelijoista. Välillä keskustelu on myös turhan kapeaa, esimerkiksi osaajien houkuttelusta Suomeen puhutaan tällä hetkellä paljon. 

– Aiheesta on hyvä puhua, mutta keskustelu voisi laajentua, esimerkiksi työnantajien käytäntöihin, konkreettiseen osaamiseen ja sen hallintaan, totesi Raunio.  

Keskustelussa nostettiin esiin suomalaisten työpaikkojen moninaistumisen esteitä ja pullonkauloja. Yhtenä keskeisenä teemana painottui työnantajien kyvykkyyden puute moninaisuuden johtamisessa ja tämän osaamisen vahvistamisen tarve.   

Raskin mukaan monilla työnantajilla on jo vahva tahtotila moninaisuuden edistämiseksi, mutta konkreettisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, käytäntöjä kehitetty eikä resursseja varattu. Lisäksi edelleen monilla työpaikoilla vaaditaan suomen kielen taitoa. Karakan esitti, että työpaikoilla olisi pohdittava tarkemmin, millaista kielitaitoa työssä oikeasti tarvitaan.  

Rask muistutti, että Suomessa on jo paljon muualta muuttaneita osaavia henkilöitä, joiden osaaminen ei ole käytössä. On myös hyvä huomioida, että Suomen markkinat ovat pienet.  

– Kansainvälistymisen tueksi tiimeihin tarvitaan erilaista osaamista eri maista, painotti Scott.   

 

Epäilyn ilmapiiri ei edistä luottamuksen syntymistä ja halua jäädä Suomeen 

Historian yliopistolehtori, Mobile Futures -hankkeen varajohtaja Seija Jalagin kysyi omassa puheenvuorossaan, missä häämöttää luottamuksen Suomi.   

– Kotoutumiseen liittyvät toimenpiteet kohdistuvat enimmäkseen maahanmuuttajiin, mutta kotoutumisen tulisi olla kaksisuuntaista, esitti Jalagin. 

Usein julkisessa keskustelussa maahanmuuttaneet nähdään resurssina tai kustannuksina. Jalagin painotti, että tarvitaan uusia tapoja puhua maahanmuutosta ja kotoutumisesta.   

– Maahanmuuttaneet tulisi nähdä ihmisinä, jotka tulevat Suomeen pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi. Suomi on aina ollut monikulttuurinen, eikä nykyinen kehitys ole ennen kokematon, muistutti Jalagin.  

Tempoileva lainsäädäntö vaikeuttaa maahanmuuttaneiden tulevaisuuden suunnittelua. Ulkomaalaistaustaisten asemaan liittyvät kiristykset ja epäilyn ilmapiiri eivät edistä luottamuksen syntymistä ja halua jäädä Suomeen.  

 

Visioita, valintoja ja moninaisia näkökulmia 

Toisen paneelikeskustelun tavoitteena oli luoda yhteinen visio tulevaisuuden Suomesta muuttoliikkeen kannalta.  

Paneelin keskustelijoina olivat koordinaattori ja tulosalueen johtaja Rafael Bärlund Maahanmuuttovirastosta, vapaa toimittaja Adile Sevimli, johtava tutkija Hanna Pesola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATTista sekä Venäjän ja rajatutkimuksen professori Olga Davidova-Minguet Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. 

 

– Hallinnon suunnasta Suomi nähdään pragmaattisena ja hallitun maahanmuuton maana, totesi Rafael Bärlund.  

Arjen tasolla korostuu kuitenkin tarve vahvistaa kuulumisen tunnetta, huomioida muuttuvat rajat ja rakentaa tilaa moninaisille kokemuksille.  

Mediassa moninaisuus näkyy yhä enemmän, mutta Sevimli muistutti, että näkyvyyden lisäksi on tärkeää saada koulutettuja maahanmuuttajataustaisia media-alan ammattilaisia toimituksiin töihin.   

Keskustelussa nousi esiin myös huoli pitkäjänteisen ja johdonmukaisen maahanmuuttopolitiikan puuttumisesta. 

– Nykyisten politiikkatoimien vaikutuksia maahanmuuttoon ja kotoutumiseen on syytä pysähtyä arvioimaan, muistutti Pesola. 

–  Turhauttaa, että edelleen keskustellaan maahanmuuttaneiden työllistymisestä. Olisi aika todeta, että elämme moninaisessa yhteiskunnassa, totesi Davidova-Minguet. 

 

Kirjoittajat: Minna Toivanen, Yasmin Samaletdin

Tutustu myös:

Tilaisuuden tallenne 

Mediatiedote: Työvoimaa vai tulevia kansalaisia? Suhtautuminen maahanmuuttoon kaipaa tuuletusta

Tapahtuman verkkosivu (ohjelma, puhujat, panelistit)

---