Muuttoliike vaikuttaa alueiden väestörakenteeseen ja sosiaalisiin verkostoihin
Kolmannessa DEMOGRAPHY Talks -webinaarissa käsiteltiin muuttoliikkeiden vaikutusta alueiden väestörakenteisiin ja sosiaalisen pääoman alueellista jakautumista Suomessa.
– Muuttaminen on Suomessa yleistä, vuosittain noin 10 prosenttia väestöstä muuttaa kuntien sisällä ja viisi prosenttia kuntien välillä, aloitti SustAgeable-hankkeessa toimiva THL:n johtava tutkija Timo Kauppinen.
Kauppinen käsitteli muuttoliikkeiden vaikutuksia väestörakenteeseen pienituloisuuden muutoksen, etnisen segregaation muutoksen ja ikärakenteen alueellisen kehityksen kautta. Hän esitteli tekemäänsä tutkimusta, jossa oli tarkastellut eroja pienituloisuudessa pientaloalueiden ja kerrostaloalueiden välillä. Erot olivat kasvaneet, mutta syyt erojen kasvulle eivät olleet selviä.
– Jos muutos johtuu muuttoliikkeestä, on vähemmän tarvetta selvittää, onko alueella jotain sellaista, joka heikentää asukkaiden tulokehitystä, ja tällöin fokuksessa ovat tekijät, jotka houkuttelevat tai vähentävät muuttoa alueelle tai siltä pois, Kauppinen täsmentää.
Kauppisen toisen tutkimuksen mukaan etninen segregaatio pysyi vuosina 2005–2014 Helsingin seudulla samalla tasolla segregaatioindeksillä mitattuna. Ulkomaalaistaustaisten osuus seudun ja alueiden väestöstä kuitenkin kasvoi. Tärkein etnistä segregaatiota vahvistava tekijä oli suomalaistaustaisen väestön muutto seudun sisällä.
SustAgeable-hankkeessa tutkitaan myös muuttoliikkeiden ja muiden demografisten prosessien vaikutuksia eri alueilla. Yksi tarkastelun kohde on vanhushuoltosuhde, jolla viitataan siihen, kuinka paljon on yli 64-vuotiaita sataa 15–64-vuotiasta kohden. Vanhushuoltosuhde kasvaa koko maassa, mutta alueellisesti melko epätasaisesti.
Sosiaalisen pääoman rooli väestönmuutoksissa on merkittävä
Syntyvyyden alueellista kasautumista voidaan selittää monin tavoin, esimerkiksi ikärakenteen, sosioekonomisen aseman tai uskonnollisuuden kautta. NetResilience-hankkeessa on tutkittu, miten sosiaalinen pääoma jakautuu alueellisesti ja millaisia vaikutuksia sillä on väestörakenteeseen ja esimerkiksi syntyvyyteen. Tutkimuksessa THL:n kokoaman Alueellinen terveys ja hyvinvointi -kyselyaineiston tietoa on yhdistetty väestötason tietoon.
– Näin on kyetty tarkastelemaan, miten sosiaaliset tekijät, kuten sosiaalinen tuki, yksinäisyys tai aktiivisuus järjestöissä, vaikuttavat väestönmuutokseen kuntatasolla, kertoi professori Markus Jokela Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös yhteydenpitoa kasvotusten sekä puhelimen ja internetin välityksellä ja miten nämä tekijät ovat yhteydessä väestönmuutoksiin.
– Syntyvyys on korkeampaa alueilla, joilla ihmiset pitävät enemmän yhteyttä toisiinsa ja joilla on ihmisten välillä paljon sosiaalista tukea, totesi Jokela.
Usein tukeudutaan alueellisiin mittareihin, joita on jo käytössä, mutta kuntien elinvoimaisuutta tarkasteltaessa on mahdollista hyödyntää muitakin kuin sosiodemografisia mittareita.
Mitä alueet voivat tehdä vaikuttaakseen muuttoliikkeisiin?
Kauppisen ja Jokelan esittelemät tutkimustulokset synnyttivät webinaarin lopussa keskustelua siitä, millä tavoin maakuntiin voitaisiin houkutella työikäistä väestöä taltuttamaan työvoimapulaa ja miten kyettäisiin luomaan sosiaalista pääomaa, joka ennustaa myös syntyvyyden kasvua.
Yksipuolinen työpaikkatarjonta ja asuntomarkkinoiden tilanne ovat usein muuton esteenä. Lisäksi koko perheen muuttaessa työpaikka tulisi löytyä perheen molemmille vanhemmille.
– On pohdittu esimerkiksi, voisiko verotuksen keinoin luoda porkkanaa muuttoon, mutta ehkä olennaista olisi löytää ratkaisuja, joilla luotaisiin uskoa valoisaan tulevaisuuteen näillä alueilla, tähdensi Kauppinen.
Luottamus ja sosiaalinen tuki sen sijaan luovat ympäristön, jossa ihmiset voivat olla innokkaampia perustamaan perheitä. Sosiaalista aktiivisuutta ja kohtaamisia tuottavat toimet voivat olla välineitä sosiaalisen pääoman lisäämisessä.
– Mutta on tärkeää pohtia sitäkin, miten sopeudutaan mahdollisimman hyvin asukkaiden hyvinvoinnin kannalta siihen, että kutistuminen ja pienentyminen on monilla alueilla lähes väistämättä edessä, totesi Jokela lopuksi.
Lisätiedot
Susan Kuivalainen, Demography-ohjelman johtaja, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2184 susan.kuivalainen[at]etk.fi
Timo Kauppinen, Johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, timo.kauppinen[at]thl.fi
Markus Jokela, Professori, Helsingin yliopisto, markus.jokela[at]helsinki.fi
Lue lisää DEMOGRAPHY-ohjelmasta
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia.
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja jatkuu taas ensi keväänä. Kevään ohjelma julkaistaan tammikuussa 2024.