Nuorten tulevaisuus ei näytä synkältä, vaikka he eivät saavuttaisi vanhempiensa tulotasoa

Omien vanhempien tulotason saavuttaa yhä harvempi nuori. Tällä ei ole kuitenkaan havaittu olevan merkittävää yhteyttä onnellisuuteen elämässä. Lisäksi valmisteilla oleva eläkeuudistus voi onnistuessaan parantaa tulevien sukupolvien asemaa aiempiin verrattuna.

DEMOGRAPHY Talks -webinaarissa pohdittiin 1.4.2025 sukupolvien välisiä eroja taloudellisessa asemassa. Monilla nuorilla on kokemus siitä, että he eivät ole kyenneet saavuttamaan vanhempiensa tulotasoa. Mitä tutkimus sanoo aiheesta?

– Absoluuttisessa ylisukupolvisessa tuloliikkuvuudessa on tapahtunut valtava muutos kautta kehittyneen maailman, kertoi SustAgeable-hankkeen tutkija Toni Juuti.

Absoluuttisella ylisukupolvisella tuloliikkuvuudella viitataan siihen, kuinka suuri osa lapsista saavuttaa vanhempiensa reaalisen tulotason, kun inflaatio otetaan huomioon. Juuti esitteli kahta aiheesta tehtyä tutkimusta. Toisessa osoitettiin, että Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen syntyneet ylittivät vielä vanhempiensa tulotason, mutta sen jälkeen kehitys on ollut erisuuntaista. Tuoreemmassa tutkimuksessa aineistoja oli useammasta maasta, mutta tulokset pysyivät samoina.

Jälkimmäisessä tutkimuksessa oli mukana myös Suomi. Tutkimuksen mukaan Suomessa sotien jälkeisistä ikäluokista yli 90 % on ylittänyt vanhempiensa tulotason. 1970-luvun lopulla syntyneistä suomalaisista enää noin kaksi kolmasosaa on saavuttanut vanhempiensa tulotason. Suomessa pudotus on ollut erityisen suuri, mutta kyseessä on yleinen länsimainen ilmiö, jota selittää pääasiassa hidastunut talouskasvu ja muutokset tulokehityksessä.

Juuti on yhdessä kollegansa Ohto Kannisen kanssa tarkastellut absoluuttisen tuloliikkuvuuden romahduksen merkitystä kysymällä kahta asiaa: ovatko onnellisuus ja tyytyväisyys elämään laskeneet tuloliikkuvuuden kanssa ja onko romahduksen suuruus yhteydessä pehmeämpien mittareiden kehitykseen. Tutkimuksensa aineistona he ovat käyttäneet World Values Survey -kyselyä.

– Havaitsimme tätä verrattain yksinkertaista korrelaatioharjoitusta tehdessämme, että onnellisuus ja tyytyväisyys elämään näyttävät pikemminkin parantuneen, mitä suurempi lasku tuloliikkuvuudessa on ollut, Juuti kertoi.

Ei ole siis havaittavissa viitteitä siitä, että absoluuttisen tuloliikkuvuuden romahdus olisi yhteydessä siihen, että onnellisuus ja tyytyväisyys elämään olisivat romahtaneet sen mukana.

Miten eläkeuudistus kohtelee eri sukupolvia?

Parhaillaan valmistelussa olevalla eläkeuudistuksella tulee olemaan vaikutusta eri sukupolvien eläkkeisiin, eläkemaksuihin ja koko talouteen. Yksityisalojen työeläkejärjestelmässä raha tulee pääosin työeläkemaksuista, joista osa menee suoraan eläkkeisiin, osa rahastoihin ja tuleviin eläkkeisiin. Koska kyseessä on vain osittain rahastoiva järjestelmä, väestötekijöillä on merkittävä asema.

– Koska maksajia on tullut vähemmän suhteessa saajien lukumäärään, maksut ovat nousseet, kertoi LIFECON-hankkeen tutkija Jukka Lassila.

– Romahtanut syntyvyys on lisännyt huolta tulevista maksujen korotuksista, mutta toisaalta viime vuosina kasvanut maahanmuutto on kohentanut odotuksia.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet ehdotuksen, jossa osakkeiden osuutta sijoituksissa lisätään ja myös riskinottoa lisätään. Lisäksi vanhuuseläkkeiden rahastointia kasvatetaan merkittävästi ja järjestelmään lisätään inflaatiovakauttaja, joka poikkeustilanteissa hillitsee työeläkkeiden korotuksia.

Mitä vaikutuksia uudistuksilla on työeläkejärjestelmään? Riskinoton odotetaan tuovan parempia tuottoja, mutta se tuo myös suurempia vaihteluja tuottoihin. Eläkerahastojen koko kasvaa ja niiden koko myös vaihtelee enemmän. Inflaatiovakauttaja tekee satunnaisesti, todennäköisesti hyvin harvoin, pysyviä leikkauksia eläkkeisiin, täysin riippumatta siitä, mikä eläkejärjestelmän taloudellinen tilanne tulee olemaan.

Eläkejärjestelmällä on vaikutuksia erityisesti muuhun julkiseen talouteen, mutta myös kotitalouksien elämään. Yksi vaikutus syntyy siitä, että työeläkemaksut vaikuttavat palkankorotusvaraan. Korkeimmat palkat puolestaan johtavat suurempiin eläkekarttumiin ja aikanaan ne johtavat suurempiin eläkkeisiin. Jos sijoitustuotot kasvavat, tulevat sukupolvet eivät siis ainoastaan selviä matalammilla maksuilla, vaan he tulevat saamaan myös suurempia eläkkeitä ja nämä suuremmat eläkkeetkin maksetaan paremmilla sijoitustuotoilla.

Voittajiin kuuluvat kaikki tulevat sukupolvet myös sitä kautta, että verottaja on tyytyväinen uudistukseen. Jos työeläkemaksuja voidaan laskea, tuloverojen tuotto, kulutusverojen tuotto ja yritysten maksamien verojen tuotto hyvin todennäköisesti kasvaa.

– Jos olemme onnekkaita uudistuksen suhteen, voi olla, että se olennaisesti parantaa tulevien sukupolvien asemaa, totesi Lassila esityksensä lopuksi.

Lisätiedot

Toni Juuti, erikoistutkija, Labore, SustAgeable-hanke, toni.juuti[at]labore.fi puh. 040 9402853

Jukka Lassila, tutkija, Lifecon-hanke. jla(at)etla.fi, puh. 050 565 0406

Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen, DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, susan.kuivalainen[at]etk.fi, puh. 050 512 0062

Webinaarin tallenne

Tallenne on katsottavissa 23.4.2025 saakka Vimeo-palvelussa.

Artikkelit

DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.