Vauvan jalat.

Syntyvyys laskenut jyrkimmin koulutusaloilla, joilla työllistyminen muita aloja epävarmempaa

Syntyvyyden laskun voimakkuus on yhteydessä koulutusalojen työttömyysriskiin ja tulotasoon. Jyrkintä pudotus on ollut taide- ja humanistisilla aloilla, ilmenee väitöstutkimuksesta.

Syntyvyys on vähentynyt Suomessa nopeasti vuodesta 2010. Lasku on ollut voimakkainta koulutusaloilla, joilla työttömyys on verraten korkea, tulot matalat ja julkisella sektorilla työskentelevien osuus pieni. Näitä ovat erityisesti taide- ja humanistiset alat, joilla syntyvyys on ollut jo ennestään verraten matala.

– Laskun voimakkuus on yhteydessä koulutusalojen epävarmuuteen, sanoo väitöskirjatutkija Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.

Terveys- ja opetusaloilla syntyvyys on laskenut muita aloja vähemmän. Näillä aloilla työskentelevät ovat entuudestaan saaneet enemmän lapsia kuin muilla aloilla työskentelevät.

Esikoisia syntyy yhä vähemmän – suurin pudotus matalasti koulutetuilla

Vuoteen 2010 asti naiset saivat Suomessa yhä useammin lapsia yli 30-vuotiaina. Sen jälkeen syntyvyys on kuitenkin vähentynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, myös yli 30-vuotiailla.

– Kyse ei ole vain lastensaannin lykkääntymisestä myöhemmälle iälle. Ennusteiden perusteella myös lopulliset lapsiluvut pienenevät selvästi, Hellstrand sanoo.

Suurin osa syntyvyyden laskusta paikantuu ensimmäisiin lapsiin: esikoisia syntyy yhä vähemmän. Muutos on nopein matalasti koulutetuilla. Parisuhteissa tapahtuneet muutokset – avo- ja avioliittojen solmimisen vähentyminen ja erojen yleistyminen – selittävät osan ilmiöstä. Syntyvyyden lasku liittyy paljolti siihen, että pareille ei synny ensimmäistäkään lasta. Myös toisia ja kolmansia lapsia syntyy aiempaa harvemmalle.

– On tärkeää pyrkiä ymmärtämään nykyistä paremmin, miksi parisuhteisiin ei synny lapsia yhtä usein kuin ennen, ja löytää uusia tapoja tukea niitä, jotka toivovat lapsia, Hellstrand sanoo.

Perhepolitiikan vaikutusmahdollisuudet riittämättömät

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lopulliset lapsiluvut ovat pysyneet viime vuosikymmenet suhteellisen korkeina ja vakaina. 2010-luvun kehitys kuitenkin osoittaa, että syntyvyys voi laskea nopeasti myös maissa, joissa on kattava hyvinvointijärjestelmä ja työn ja perheen yhdistäminen on tehty verrattain helpoksi.

Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että syntyvyyteen vaikuttaminen on osin perhepolitiikan keinojen ulottumattomissa.

– Lapsettomuus yleistyy nopeimmin vähiten koulutetuilla, ja he eivät välttämättä hyödy työn ja perheen yhteensovittamiseen tähtäävästä politiikasta yhtä paljon kuin muut ryhmät. Lapsiperheille suunnatut etuudet ja palvelut puolestaan eivät vaikuta esimerkiksi sopivan puolison puuttumisesta johtuvaan lapsettomuuteen, Hellstrand toteaa.

Väitöstutkimuksen tulokset korostavat, että Pohjoismaiden on tärkeää kiinnittää politiikassaan nykyistä enemmän huomiota väestön ikääntymisen kiihtymiseen. Esimerkiksi nykyistä suuremmat investoinnit koulutukseen ja työllisyyteen voisivat osittain kompensoida työikäisen väestön määrän vähentymistä. Samalla ne voivat lisätä syntyvyyttä, sillä hyvästä taloudellisesta asemasta on tullut Pohjoismaissa yhä tärkeämpi edellytys lasten saamiselle sekä naisilla että miehillä.

 

Lisätietoja:

Julia Hellstrand
050 513 3078
julia.hellstrand@helsinki.fi

Julia Hellstrand: Drivers and future of the fertility decline in the 2010s: an analysis of Finland and other Nordic countries. Publications of the Faculty of Social Sciences 234.

 

Tutkimus on osa Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Julia Hellstrand esittää väitöskirjansa Drivers and future of the fertility decline in the 2010s: an analysis of Finland and other Nordic countries julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa lauantaina 29.4.2023 klo 10 (Porthania P674, Yliopistonkatu 3). Vastaväittäjänä toimii Gunnar Andersson (Tukholman yliopisto) ja kustoksena Mikko Myrskylä (Helsingin yliopisto). Väitöksen alana on yhteiskuntadatatiede.