Uusi DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista
Webinaarit ovat tiiviitä alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia.
Ilmoittautuminen
Voit ilmoittautua webinaareihin alla olevien linkkien kautta. Ilmoittauduttuasi saat sähköpostiisi kalenterikutsun, jossa on linkki Teamsissa toteutettavaan webinaariin. Pääset liittymään kuhunkin webinaariin saamasi linkin kautta noin 5 minuuttia ennen tilaisuuden alkua.
Ti 6.6. klo 14.00–15.00
Tutkittua tietoa: Syntyvyys on vajonnut ennätysalas – mitä siitä seuraa?
Syntyvyys on painunut Suomessa ennätyksellisen matalalle. Syntyvyys on laskenut myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa lasku on huomattavan jyrkkä ja syntyvyyden taso matalin. Ensimmäisiä lapsia syntyy aiempaa vähemmän, ja lopulliset lapsiluvut laskevat. Samaan aikaan ihmiset toivovat saavansa enemmän lapsia kuin lopulta saavat.
- Minkälaisia seurauksia matalalla syntyvyydellä on suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle?
- Minkälaisia lastensaantitoiveita nuorilla on ja mikä niihin vaikuttaa?
Matala syntyvyys ja sen seuraukset yhteiskunnalle
Professori Marika Jalovaara, Turun yliopisto
FLUX
Lastensaantiaikeet ja -ihanteet
Tutkija Noora Lehtonen, Väestöliitto
NetResilience
Ti 12.9. klo 14.00–15.00
Tutkittua tietoa: maahanmuuttajat työelämässä
Suomalainen työelämä moninaistuu. Tämä haastaa työyhteisöjä ja johtajuutta, mutta myös työntekijäoikeuksien toteutumista. Tutkimus on tuonut esiin ongelmakohtia, jotka liittyvät muun muassa työelämän syrjiviin käytäntöihin. Kyse ei ole ainoastaan työperäisestä maahanmuutosta, vaan myös siitä, miten Suomessa osataan tunnistaa eri ihmisten osaamispotentiaalia ja kuinka työkykyä tuetaan nykyistä paremmin.
- Miten taataan tasa-arvo työelämässä, ja miten työyhteisöissä tuetaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta?
- Millainen työkyky maahanmuuttajilla on rekisteritutkimuksen valossa, ja miten sitä voidaan tukea?
Tasa-arvon ja osallisuuden haasteet työyhteisössä
Erikoistutkija Sari Vanhanen, Siirtolaisuusinstituutti
MobileFutures
Maahanmuuttajataustaisen väestön ja valtaväestön työkyvyttömyys hoiva-alalla rekisteritutkimuksen valossa
Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos
LIFECON
Ti 7.11. klo 14.00–15.00
Tutkittua tietoa: Muuttoliike Suomessa ja alueelliset erot
Kaupungistuminen on edennyt Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Maan sisäinen ja kansainvälinen muuttoliike keskittävät väestöä suurille kaupunkiseuduille. Samalla erot väestöllisessä huoltosuhteessa ovat kasvaneet kaupunkien ja maaseudun välillä. Suurten kaupunkien sisällä puolestaan tulotason ja etnisen taustan mukaiset erot alueiden väestörakenteessa ovat kasvaneet. Tällaisten muutosten merkitys riippuu osittain siitä, mikä prosessi ne tuottaa, eli onko kyse muuttoliikkeestä vai alueilla pysyvän väestön muutoksista.
- Mitä vaikutuksia muuttoliikkeellä on alueiden väestörakenteeseen?
- Miten alueelliset erot näkyvät ihmisten elämässä?
- Miten esimerkiksi sosiaaliset suhteet, koettu sosiaalinen tuki ja yhteisöllinen osallistuminen jakautuvat alueittain Suomessa ja laajemmin Euroopassa, ja miten nämä ovat yhteydessä väestönkehitykseen?
Muuttoliikkeen merkitys asuinalueiden väestörakenteen muutoksessa
Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SustAgeable
Sosiaalisten suhteiden alueelliset erot
Professori Markus Jokela, Helsingin yliopisto
NetResilience
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Väestönkehityksessä on kyse perustavanlaatuisista muutoksista, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaamme, talouteemme ja ihmisten elämään. DEMOGRAPHY-ohjelman hankkeet tutkivat, miten väestölliset muutokset muokkaavat suomalaista yhteiskuntaa ja miten muutoksiin voidaan vaikuttaa ja sopeutua.