Väestörakenteen muutosten vaikutuksia voi tasapainottaa investoimalla koulutukseen
Koulutustason nostaminen parantaa työllisyyttä ja työn tuottavuutta sekä pidentää työuria. Siksi sen avulla voidaan kompensoida työvoiman pienenemisen vaikutuksia.
Suomen syntyvyys on vajonnut ultramatalalle tasolle, väestön ikääntyminen kiihtyy ja työikäisen väestön osuus pienenee. Tämä uhkaa yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä, ja yhteiskunnan on välttämätöntä löytää keinoja muutokseen sopeutumiseksi.
Yksi tärkeä ratkaisu on koulutus. Koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta, ja se näkyy myös suurempana palkkasummana, pienempänä työttömyysriskinä ja myöhempänä eläköitymisenä. Näin voidaan kompensoida työvoiman pienenevää kokoa.
Aiheesta keskusteltiin 4.2.2025 DEMOGRAPHY Talks -webinaarissa.
– Suomen koulutustaso laahaa pahasti verrokkimaita jäljessä. Olemme kaukana pisteestä, jossa sen korottaminen ei enää lisäisi työn tuottavuutta, sanoi professori Mikko Myrskylä FLUX-hankkeesta.
Investointi on mahdollista toteuttaa ilman lisärahoitusta, sillä koulutettavat ikäluokat ovat tulevaisuudessa pienempiä kuin nykyään. Jos siitä säästyvät rahat käytettäisiin koulutuspolun pidentämiseen, voisimme tarjota yli vuoden lisää koulunkäyntiä lasta kohden. Koulutukseen investoiminen voi tarkoittaa myös esimerkiksi nykyistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta tai pienempiä luokkakokoja peruskoulussa.
– Syntyvyyttä on vaikea nostaa merkittävästi, mutta pieniä ikäluokkia on huomattavasti helpompi kouluttaa paremmin ja pidemmälle kuin suuria, Myrskylä kiteytti. – Sen sijaan huonoilla poliittisilla päätöksillä saamme tuleville vuosikymmenille paitsi pienen, myös heikosti koulutetun työvoiman.
Korkeampi koulutus yhteydessä parempaan työllisyyteen läpi elämänkaaren
– Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia yli 55-vuotiaiden työurien pidentymiseen liittyen, esitti SustAgeable-hankkeessa toimiva erikoistutkija Kati Kuitto.
Suomen väestöstä yli 55-vuotiaita on jo yli kolmannes ja heidän määränsä työvoimasta on jopa kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Yli 55-vuotiaiden koulutustasossa on tapahtunut myös rakenteellinen muutos: he ovat yhä korkeammin koulutettuja. Suomessa yli 55-vuotiaiden koulutustaso onkin noussut Euroopan huipulle 2000-luvulla. Työmarkkinoilla aktiivisten 55–74-vuotiaiden osuus sen sijaan on noussut Suomessa vähemmän kuin useissa muissa maissa.
Työssä siis jatketaan entistä pidempään, ja vaikka koulutustasojen väliset erot ovat kaventuneet, Suomessa jopa muita maita enemmän, korkeasti koulutetuilla on yhä paremmat edellytykset jatkaa työssä pidempään. Matalasti koulutetuilla heikompi terveys, kuluttavammat työolot ja uudelleentyöllistymisen vaikeudet heikentävät mahdollisuuksia jatkaa työssä.
Koulutustason nousu näyttää kuitenkin hidastuneen tai pysähtyneen nuoremmissa ikäryhmissä. Korkeakoulutettujen osuus alle 34-vuotiaista on Suomessa jo reilusti alle OECD-maiden keskiarvon. Myös oppimistulokset ovat heikentyneet. Jos käännettä ei tapahdu, koulutustason nousu ei tulevaisuudessa edesauta työurien pidentymistä.
– Panostamalla koulutukseen voidaan parantaa yksilöiden työmarkkina-asemaa ja hyvinvointia sekä edistää työurien pidentymistä. Se tukee hyvinvointivaltion taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä ikääntyvässä yhteiskunnassamme, painotti Kuitto lopuksi.
Lisätiedot
professori Mikko Myrskylä, FLUX-hanke, Helsingin yliopisto | mikko.myrskyla[at]helsinki.fi
erikoistutkija Kati Kuitto, SustAgeable-hanke, Eläketurvakeskus | kati.kuitto[at]etk.fi
ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen, DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, susan.kuivalainen[at]etk.fi, puh. 050 512 0062
Sinua voisi kiinnostaa myös Tulevaisuusfoorumi Kipinä
Millä keinoin vähenevän väestön Suomi pärjää jatkossakin? 13.2. järjestettävä Tulevaisuusfoorumi Kipinä tarjoaa uusia ajatuksia Suomen tulevaisuudesta tieteen ja osaamisen näkökulmasta. Tilaisuudessa puhuu mm. Mikko Myrskylä. Kyseessä on kutsuvierastilaisuus, jonka avauspuheenvuorot striimataan julkisesti.
Artikkelit
Myrskylä, M., J. Hellstrand, S. Lappo, A. Lorenti, J. Nisén, Z. Rao ja H. Tikanmäki. 2024. Declining fertility, human capital investment, and economic sustainability, (No. WP-2024-002). Max Planck Institute for Demographic Research.
Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2024) Educational expansion as a driver of longer working lives? Regression decomposition analysis of changes in labour force participation at older ages in twenty-first century Europe. Comparative Population Studies 49: 141–168.
Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2022) Educational differences in extending working lives: Trends in effective exit ages in 16 European countries. Finnish Centre for Pensions, Studies 02/2022. Helsinki: Finnish Centre for Pensions.
Ikääntyvä yhteiskuntamme vaatii koulutukseen panostamista. HS Vieraskynä, 14.8.2024
FLUX Tietoa päätösten tueksi 5/2024: Koulutukseen panostaminen tasaa matalan syntyvyyden vaikutusta – jopa ilman lisärahoitusta
Katso myös: Tutkittua tietoa tiiviisti: Työurat
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.